Juhannuskapina kyseenalaisti Putinin väkivallan monopolin Venäjällä
Palkkasotilasyhtiö Wagnerin viikonloppuinen kapina Venäjällä oli kova isku presidentti Vladimir Putinin valtakoneistolle, arvioi apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin julisti sodan Venäjän puolustusministeriötä vastaan, minkä jälkeen Wagnerin joukot ottivat lauantaina haltuunsa Rostovin miljoonakaupungin Etelä-Venäjällä ja lähtivät etenemään kohti Moskovaa. Prigozhin ilmoitti myöhemmin Wagnerin joukkojen kääntyvän takaisin entisiin asemiinsa, kun hän oli tehnyt diilin Kremlin kanssa.
Pynnöniemen mukaan kapina nosti esiin kysymyksen, onko Kremlillä väkivallan monopoli Venäjällä.
– Se että tällainen joukkio tulee, ottaa haltuun kriittistä infraa ja lähtee Moskovaan, haastaa järjestelmän legitimiteetin, Pynnöniemi sanoo STT:lle.
Muutamia yhteenottoja lukuun ottamatta Wagnerin kolonna pystyi etenemään satoja kilometrejä kohti Moskovaa kenenkään häiritsemättä, mikä on herättänyt laajaa hämmästystä.
– Se on yksi olennaisimmista kysymyksistä, että miten se oli mahdollista. Jos tähän pystytään vastaamaan jossain vaiheessa, selviää tarkemmin väkivallan monopolin menettämisen laajuus, miten lähellä se oli tai tulee olemaan.
Pynnöniemen mielestä kapina konkretisoi Venäjän hallinnon tietynlaisen haurauden.
– Autoritaarisessa maassa niin kauan kun ei synny vastavoimaa, hallinto pystyy ylläpitämään mielikuvaa tasapainosta ja että kaikki on hallinnassa. Mutta sitten legitimiteetin menetys voi tapahtua hyvin nopeasti.
Putinin hallinto pyrkii antamaan kuvaa siitä, että tilanne on ohi ja ollaan palattu normaaliin päiväjärjestykseen.
Venäläisessä Kremlille myönteisessä mediassa on korostettu sitä, ettei Prigozhinin kapina kohdistunut Putiniin, vaan nimenomaan puolustusministeri Sergei Shoiguun ja yleisesikunnan päällikköön Valeri Gerasimoviin.
Jotain kertoo sekin, että maanantaina Shoigu näyttäytyi Venäjän valtiontelevisiossa tarkastamassa venäläisjoukkoja. On epäselvää, milloin videot oli kuvattu, mutta joka tapauksessa hallinto näyttää haluavan viestiä, että Prigozhinin rajusti kritisoima Shoigu on edelleen asevoimien johdossa.
Pynnöniemen mukaan Shoigun esiintymiseen tulee suhtautua varauksella, kuten oikeastaan kaikkeen, mitä Venäjän hallinto viestii. Hän muistuttaa, että Kremlin poliittinen järjestelmä on läpeensä valheellinen.
– En uskoisi tässä vaiheessa yhtään. Kaikki on mahdollista tässä tilanteessa. Virallinen selitys kapinan loppumisesta, suhtautukaamme siihen yhtenä vaihtoehtona siitä, mitä on käynnissä, Pynnöniemi sanoo.
Pynnöniemi korostaa tilanteen Venäjällä olevan edelleen hyvin sekava, ja kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Tilanteen ei voi sanoa olevan ohi, vaan edessä voi olla vielä monenlaisia käänteitä.
Prigozhinin kapinan tavoitteet ovat kuitenkin selkeytyneet jonkin verran. Alkupisteenä näyttää olleen keskushallinnon aiemmin kesäkuussa tekemä päätös siitä, että yksityiset sotilasryhmät, etunenässä Wagner, on asetettava puolustusministeriön alaisuuteen. Takarajana oli 1. heinäkuuta.
– Tämä oli sitten tällainen gangsterikiristysjuttu, jolla haluttiin erivapauksia tai ehkä jotain parempaa diiliä.