Jos Yhdysvallat testaisi taas ydinaseita, muut maat seuraisivat todennäköisesti perässä

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräys käynnistää uudelleen ydinaseiden testaaminen on aiheuttanut vähintäänkin huolta siitä, ryhtyvätkö muut ydinasevaltiot testaamaan aseitaan.

Trumpin ilmoituksen jälkeen oli epäselvää, tarkoittiko hän ydinkokeilla atomipommien koeräjäytyksiä. Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan dosentin Juha Honkosen mukaan Trumpin lausunto on selkeytynyt. Hänen mukaansa sillä olisi tarkoitettu juurikin testejä, joissa tapahtuisi ydinräjähdys.

Jos Yhdysvallat aloittaisi ydinpommien koeräjäytykset, Honkonen uskoo, että muut maat seuraisivat perässä. Honkonen ei pidä vielä puhetta kokeista eskalaatioriskinä, vaan näkee, että vasta teoilla on merkitystä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi tällä viikolla, että Venäjä tulee harkitsemaan ydinkokeiden jatkamista, jos Yhdysvallat tekee niin. Honkonen sanoo STT:lle, että Venäjä vaikuttaa ottavan Trumpin puheet vakavasti.

Honkonen nostaa esiin, että Trumpin ilmoituksen ajankohta oli kiinnostava. Vähän aikaa ennen ilmoitusta Venäjä kertoi testanneensa onnistuneesti ydinkäyttöistä, miehittämätöntä vedenalaista Poseidoniksi kutsuttua droonia, joka ilmeisesti pystyisi kiertämään Yhdysvaltain puolustusjärjestelmät. Keväällä Trump taas julkisti suunnitelmansa kunnianhimoisesta ohjuspuolustusjärjestelmästä, jota kutsutaan Golden Domeksi eli Kultakupoliksi.

Ydinasepelote voi olla olemassa ilman ydinpommien testaamistakin, Honkonen sanoo. Pelotteella tarkoitetaan sitä, että ydinaseiden käytön uhka estäisi vastapuolta hyökkäämästä.

Honkonen sanoo, että uhan uskottavuus perustuu sille, että onnistuneita kokeita on tehty suhteellisen paljon ja ainakin osalla niistä on ollut dramaattisia seuraamuksia. Yhdysvallat on myös käyttänyt atomipommia sodassa, kun se toisessa maailmansodassa pommitti Japanin Hiroshimaa ja Nagasakia.

Honkonen ajattelee, että varovaisuusperiaate pitää pelotetta yllä ilman testejäkin.

– On parempi varautua siihen, että aseet toimivat kuin siihen, että ne eivät toimi, hän kiteyttää.

Trump on väittänyt, että Kiina ja Venäjä tekisivät jo ydinkokeita. Maat ovat kiistäneet väitteet. Honkonen sanoo, että asiantuntijoiden keskuudessa on liikkunut kokeista huhuja, mutta mitään varsinaisia todisteita toiminnalle ei ole voitu esittää.

Honkonen näkee, että olisi erittäin epätodennäköistä, että maan alla tehtyjä ydinkokeita ei huomattaisi. Ydinkoekieltosopimuksen seurauksena on olemassa tiheä verkosto, joka mittaa maan kuoren värähtelyä. Pommeja on erikokoisia, mutta Honkonen pitää epätodennäköisenä, että pieni ydinpommi jäisi havaitsematta.

Ilmassa tehdyt kokeet olisi Honkosen mukaan helppo havaita. Meressä tehtyjä kokeita on vaikeampi havaita, niistä yleensä huomataan satelliittien avulla räjähdyksestä syntynyt valo.

Honkonen sanoo, että teknisiltä ominaisuuksiltaan ydinpommit ovat hyvin samanlaisia kuin silloin kun niitä on aiemmin testattu. Uusien ominaisuuksien takia niitä ei siis tarvitse testata. Eniten testejä ovat tehneet Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Ranska, joten Yhdysvalloilla, Ranskalla ja Venäjällä on myös eniten aineistoa niiden toiminnasta.

Honkonen arvioi, että vähemmän testejä tehneet maat alkaisivat nopeammin tehdä uusia testejä kuin ne, jotka ovat tehneet niitä enemmän. Vaikka Kiinan ydinasekapasiteetin arvioidaan muutaman vuoden päästä olevan Yhdysvaltain ja Venäjän luokkaa, se ei ole voinut testata aseitaan yhtä paljon.

Euroopan unionissa ainoastaan Ranskalla on ydinaseita. Ranskassa onkin pohdittu mahdollisuutta laajentaa sen ydinasepelotteen vaikutusta suojaamaan Euroopan maita laajemmin.

Ydinkoekieltosopimus solmittiin 1990-luvulla. Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta, ja Venäjä päätti tällä vuosikymmenellä irtisanoutua siitä. Ydinasevaltioista esimerkiksi Kiina ei ole ratifioinut sitä. Intia ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet sitä lainkaan.

Honkonen näkee, että vaikka sopimus ei ole ollut käytössä, sitä on silti noudatettu. Viimeisimmät ydinkokeet sopimuksen jälkeen on ollut Pohjois-Korean tekemiä. Sen uusin ydinkoe on vuodelta 2017.

Ydinkokeita on suurin piirtein kahdenlaisia. On niitä, joissa testataan ydinpommin räjähdystä, ja niin kutsuttuja alikriittisiä testejä. Ydinkoekieltosopimus kieltää ensimmäiset.

Honkonen avaa, että alikriittisissä testeissä ei synny mitään räjähdyksenomaista, joten niiden havaitseminen on käytännössä mahdotonta.