Jämsässä kouluiskua suunnitelleiden reput tarkastetaan joka aamu – "Käytämme maalaisjärkeä", perustelee rehtori

Jämsässä kouluiskun suunnittelemisesta epäillyt yläkoululaiset aloittavat yhä koulupäivänsä repputarkastuksella ja lyhyellä keskustelulla rehtorin kanssa. Välitunnit he viettävät tavanomaista tarkemman valvonnan alla.

Toimenpiteistä päätti koulun kriisityöryhmä, kertoo Jämsänkosken koulun rehtori Antti Manninen.

– Alusta lähtien minulle oli selvää, että nämä oppilaat tulevat puolitoista viikkoa aina aamulla puhtaalta pöydältä koulupäivään. Käytimme maalaisjärkeä, kuvailee Manninen.

Poliisin tutkinnanjohtaja Markus Antila kertoi perjantaina, että nuorten epäiltiin suunnitelleen yhden koulun työntekijän ja kahden oppilaan surmaamista teräaseilla tai muilla hengenvaarallisilla välineillä. Antilan mukaan aiottuun tekoon liittyi mahdollisesti vihamotiivi.

Mannisen mukaan oppilaat katuvat suunnitelmiaan ja poliisi vakuutti, ettei välitöntä vaaraa ollut. Sen vuoksi koulussa ei harkittu esimerkiksi oppilaiden määräaikaista erottamista koulusta.

– Lähtökohta meillä koulussa on aina se, että oppilaat käyvät koulua. Silloin olisi eri tilanne, jos poliisilta olisi tullut tieto, etteivät pysty takaamaan turvallisuutta, Manninen kertoo.

Perusperiaatteet kurinpitokeinojen käyttämiseen löytyvät perusopetuslaista, kertoo opetusneuvos, juristi Laura Francke Opetushallituksesta (Oph). Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.

– Kurinpitokeinoja miedoimmasta järeimpään ovat oppilaan kanssa käytävä kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen, hän luettelee.

Reppujen tarkastaminen lasketaan laissa turvaamistoimenpiteeksi, kertoo Francke. Tarkastusten yhteydessä kouluilla on myös oikeus ottaa haltuun esineitä, määrätä oppilas poistumaan koulun tiloista ja vakavimmillaan evätä väliaikaisesti oppilaan oikeus osallistua opetukseen.

– Jos kaikki muut keinot on käytetty, myös voimakeinojen käyttö on sallittu.

Periaatteessa voimakeinoja voi käyttää myös häiritsevän esineen kuten kännykän haltuunottoon, mutta kynnys on silloin korkea ja ensisijainen keino on oppilaan kanssa keskustelu. Jos käsillä on kuitenkin todellista vaaraa aiheuttava tilanne – kuten puukko oppilaan käsissä – voivat edellytykset voimakeinojen käyttöön täyttyä heti.

Keinovalikoiman lisäksi laissa on määrätty kouluille velvollisuus: oppimisympäristön on oltava turvallinen. Koulujen täytyy myös tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojelu- tai rikosilmoitus ja tarvittaessa tehdä yhteistyötä poliisin kanssa.

Opetushallitus ei tee päätöksiä koulujen puolesta yksittäistapauksissa, mutta se tarjoaa neuvoja, koulutusta ja tukimateriaalia. Francken mukaan opetushallitus laatii parhaillaan lisätukimateriaalia juuri kurinpitokeinoihin.

Erityisen paljon neuvoja toivotaan sosiaaliseen mediaan liittyen, hän kertoo. Myös Jämsänkosken tapauksessa epäillyt olivat keskustelleet suunnitelmistaan Discord-pikaviestisovelluksessa. Mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana rajoittavan lain on tarkoitus tulla voimaan vielä tänä vuonna, mutta oppilaiden sosiaalisen median käyttö kouluajan ulkopuolella nojaa lähinnä siihen, että oppilaat itse ilmoittavat mahdollisista epäilyistä koululle.

Francke korostaa ennaltaehkäisevän turvallisuustyön tärkeyttä ja sitä, että jokaisella koululla tulee olla suunnitelma uhkaavien tilanteiden varalle.

Myös Jämsänkosken koululla on kriisityöryhmä. Siihen kuuluu rehtori Mannisen mukaan muun muassa koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa turvallisuusvastaava. Kriisityöryhmä astuu kuvioihin myös esimerkiksi oppilaan kuolemantapauksessa.