Kymmenet turverekat Eduskuntatalolla herättelivät alan rajuun muutokseen – Ilmastoministeri Mikkonen myöntää, että valtio epäonnistui turvealan murroksen ennakoinnissa

Ainakin 80 turverekkaa rullasi vappuaaton aamuna Helsingin keskustaan Eduskuntatalon eteen. Alan toimijat herättelivät huomaamaan, miten nopeasti energiaturpeen kannattavuus on heikentynyt.

Hallituksen kehysriihessä sorvaama tukipaketti ei ainakaan kaikkia vielä lämmittänyt. Turveyrittäjä Miika Mantela, yksi mielenilmauksen järjestäjistä, muistutti, ettei tukipaketilla ole mitään merkitystä alan jatkumisen kannalta.

Rahallinen tuki on Mantelan mukaan sitä luokkaa, että sillä ei tuottajien miljoonavelkojen kannalta ole merkitystä.

Torstaina päättyneessä poikkeuksellisen pitkässä kehysriihessä hallitus sopi yhteensä 70 miljoonan euron tuesta, josta valtaosa ohjataan alalle jo tänä vuonna. Yrittäjille tarjotaan tukea yritystoiminnasta luopumiseen ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen tai kouluttautumiseen.

Turvealueille toivotaan uusia työpaikkoja toimintaan, joka liittyy turvemaan ennallistamiseen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan vastaisuudessa ilmastotoimien inhimillisiä vaikutuksia pitää ennakoida paremmin. Hän myöntää, että valtio on epäonnistunut siinä, ettei turvealan murrokseen ole varauduttu riittävästi.

–  Ymmärrän hyvin, että turvealalla töissä oleville murros iskee rajusti ja tulevaisuuden näkymät tuntuvat synkiltä. Sen takia olemme halunneet lähteä auttamaan.

–  Eihän se sinänsä ole ollut yllätys, että turpeen energiakäytöstä tulee luopua. Se aiheuttaa valtavasti päästöjä, Mikkonen kuitenkin sanoo.

Alan kannattavuuden nopea heikentyminen johtuu päästöoikeuksien hinnan kallistumisesta. Euroopan laajuisten päästökauppamarkkinoiden tarkoituksena on rajoittaa teollisuuden ja energialaitosten päästöjä.

Eduskuntatalon edessä turveyrittäjät vaativat, että turvetta tarkasteltaisiin uudelleen uusiutuvana energialähteenä. Vaatimus ei saa Mikkoselta tukea. Hänen mukaansa taustalla on luonnontieteellinen arvio, jota ei pidä muuttaa poliittisin perustein.

–  Vaikka turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi, mitä se ei ole, se on silti päästökaupan piirissä ja näin se on Ruotsissakin, Mikkonen sanoo.

Hallitus aikoo sopia syksyllä budjettiriihessä turpeen verottoman pienkäytön alarajan nostamisesta tuleviksi vuosiksi. Päätöksestä odotetaan aiheutuvan lisäpäästöjä 0,11–0,57 miljoonaa tonnia.

–  Turpeen käyttö todennäköisesti jatkuu pidempään pienissä kattiloissa kuin ilman veroratkaisua, Mikkonen ennakoi.

Vaihtoehtoisia päästövähennyskohteita haetaan hänen mukaansa taakanjakosektorilta eli esimerkiksi lisää liikenteestä, maataloudesta, lämmityksestä tai maankäytöstäkin.

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka arvioi veroratkaisun merkityksen jäävän vähäiseksi päästövähennysten isossa kuvassa.

Pienemmät, usein kunnalliset lämpölaitokset, hyötyvät kuitenkin Laurikan mukaan ratkaisusta.

–  Päätös auttaa huoltovarmuutta, kun energiaturpeen käyttö laskee hitaammin. Mutta se ei muuta isoa kuvaa siitä, että energiaturpeen käyttö on vähenemässä merkittävästi.

Verrattuna syksyyn päästöoikeuden hinta on noussut 57 prosenttia. Samaan aikaan turpeen polton kannattavuutta on heikentänyt hallituksen syksyn budjettiriihessä tekemä päätös veronkorotuksesta. Laurikan mukaan ala varoitti hallitusta kehityksestä eikä veronkorotusta olisi pitänyt tehdä.

–  Useiden ennusteiden keskiarvo osoitti jo tuolloin, että päästöoikeuksien hinta tulisi nousemaan ja hinnan odotetaan edelleen nousevan vuoteen 2030.