Historian vääryydet selviksi – kuurot ja viittomakieliset saavat viimein totuus- ja sovintoprosessin

Eduskunta

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus selvittää, miten kuurojen ja viittomakielisten oikeuksia on loukattu menneinä vuosikymmeninä.

Eduskunta sai tiistain istunnossa lähetekeskusteluun oikeusministeri Leena Mereltä (ps.) esityksen jolla säädetään määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta.

Kyseessä on järjestyksessään toinen Suomessa toteutettava valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi saamelaisten totuus- ja sovintokomission lisäksi.

– Hallitus selvittää, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja mitä kuurot ja viittomakieliset ovat joutuneet kokemaan. Tarkoituksena on oppia näistä kokemuksista, jotta oikeudenloukkauksia ei enää koskaan tapahtuisi, oikeusministeri Meri selvitti.

Vasemmistoliiton Pia Lohikosken mukaan viime vaalikaudella tehty selvitys osoitti, että kuuroihin ja viittomakielisiin on kohdistunut syrjintää koko tutkitun ajan eli 1900-luvulta nykypäivään. Äärimmillään kyse on vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

– Esimerkiksi vanha avioliittolaki esti synnynnäisesti kuuroja yhteisön jäseniä avioitumasta toistensa kanssa. Avioliittokieltoon kytkeytyi avioluvan saamisen ehtona vahvaa painostusta abortteihin ja sterilisaatioon. Tämä on suoranaista rotuhygieniaa, Lohikoski näki.

Lohikosken mukaan kuuroille tehdyt kokeelliset korvaleikkaukset johtivat kohtalokkaisiin seurauksiin.

– Viittomakieltä pyrittiin kitkemään kouluissa ja kuuroja painostettiin puhumaan, ja kuurot lapset kävivät omia koulujaan ja asuivat erossa perheistään.

Lohikoski huomautti, että selvityksen mukaan aiemman voimakkaan kuulo- ja puhekeskeisyyden jäljet näkyvät yhteiskunnassa edelleen.

– Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa tähän liittyvät asenteet eivät ole vieläkään täysin poistuneet. Vuosikymmeniä jatkuneen syrjinnän takia monet kuurot ja viittomakieliset ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään.

Lohikosken mukaan nykyisin erityisen heikko asema on suomenruotsalaisella viittomakielellä, jonka käyttäjien määrä on vähentynyt radikaalisti. Unescon uhanalaiseksi kieleksi se rekisteröitiin vuonna 2013.

Lohikosken mukaan monet kuurot ja viittomakieliset kokevat, ettei yhteiskunta tarjoa heille yhdenvertaisesti palveluja verrattuna valtaväestöön.

– Syrjintää esiintyy myös esimerkiksi työelämässä, ja kuurojen työttömyyden on arvioitu olevan kolminkertaista valtaväestöön verrattuna.

SDP:n Timo Harakka kertoi kasvaneensa kuurojen vanhempien kuulevana lapsena.

– Viittomakieli on oma äidinkieleni. En tiennyt, mutta aavistin, millaisia vääryyksiä kuurojen yhteisö, siis perheemme elinpiiri, sai valtion taholta kokea.

Harakan mukaan Suomalaisen yhteiskunnan surullisimpiin ja häpeällisimpiin lukuihin kuuluu, että vuosina 1935 – 1970 yli 7 500 naista pakkosteriloitiin.

– Moniko heistä oli kuuroja, sitä ei tiedä kukaan. Samaan aikaan viittomakieli yritettiin tukahduttaa koulussa 1970-luvulle asti.

Harakan mukaan tämä sorto ilmensi kuulevan valtaväestön ylemmyyttä aistivammaisia kohtaan mutta vaurioitti myös viittomakielisten omaa itsekuvaa.

– He kokivat alemmuutta ja häpeää. Tämä alemmuus heijastui omaan lapsuuteeni tavalla, jonka ymmärrän nyt vasta aikuisena.

Harakka sanoi, että suomalaisen hyvinvointivaltion pimeä puoli, eli kuurojen kokeman sorron mittakaava, alkoi tulla esiin vuonna 2018.

– Toin totuus- ja sovintoprosessin Rinteen—Marinin hallituksen ohjelmaan, ja niin tämä maailman ensimmäinen kuurojen oikeuksia koskeva hanke lähti liikkeelle.

Harakka sanoi iloitsevansa viittomakielten verkoston puheenjohtajana, että henkilökohtaisestikin hänelle tärkeä asia on astunut nyt merkittävän askeleen eteenpäin.

Ministeri Meri piti käynnistyvää prosessia äärimmäisen tärkeänä ja arvokkaana.

– Nämä ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet tosi vakavia, ja on hyvä, että valtio on osoittanut tähän resursseja lähes 1,9 miljoonaa euroa, joka on merkittävä raha.

Meren mukaan hankkeen sihteeristö laatii työstään loppuraportin, joka annetaan sekä valtioneuvostolle että kuurojen ja viittomakielisten yhteisöille itselleen. Sihteeristö toimii hallinnollisesti osana oikeusministeriötä mutta on tehtävässään itsenäinen ja riippumaton.

– Toivon, että prosessista seuraa todellisia tuloksia, joilla vuoropuhelu edelleen lisääntyy ja joilla aidosti vahvistetaan kuurojen, kuurosokeiden sekä muiden viittomakielisten asemaa, Meri sanoi.