Henkirikosten määrä kasvoi – alkoholipolitiikalla saattaa tutkijan mukaan olla yhteys
Henkirikosten ja poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä kasvoi viime vuonna verrattuna sitä edelliseen vuoteen. Tämä selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) katsauksesta.
Henkirikollisuus oli ennen tätä vähentynyt yli kaksikymmentä vuotta lähes yhtäjaksoisesti.
Vuonna 2018 kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia tehtiin 95, kun sitä edellisenä vuonna niitä oli 74.
Syytä henkirikosten lisääntymiselle ei ole tutkittu, mutta yksi selittävä tekijä voi olla alkoholipolitiikan muutos, arvioi yliopistotutkija Martti Lehti Krimosta.
Vahvat oluet tulivat ruokakauppoihin viime vuonna. Vaikka kokonaiskulutus ei kasvanut, on Lehden mukaan mahdollista, että alkoholinkulutuksessa on tapahtunut muutoksia ryhmässä, jotka henkirikoksia tyypillisesti tekevät: syrjäytyneissä ja alkoholisoituneissa miehissä.
Myös alkoholimyrkytyskuolemien määrän lasku pysähtyi vuonna 2018.
Näyttää siltä, että tänä vuonna henkirikosten määrä ei enää kasva, mutta on kuitenkin korkeampi kuin toissa vuonna, Lehti kertoo viitaten tällä hetkellä poliisin tutkinnassa olevien tapausten määrään.
Henkirikoksia tapahtui kuitenkin viime vuonna huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten. Tuolloin kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia oli 138.
Raiskauksia tuli poliisin tietoon viime vuonna noin 1 400. Määrä on kasvanut noin kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Valtaosa seksuaalirikoksista on kuitenkin piilorikollisuutta.
Kokonaisrikollisuutta mittaavien haastattelututkimusten perusteella raiskausrikosten määrä on pysynyt melko vakaana, katsauksessa huomautetaan. Tämä antaa ymmärtää, että raiskauksista ilmoitetaan yhä useammin.
Rikollisuus kokonaisuutena ei ole kuitenkaan lisääntynyt.
Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä yhteensä oli liki samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli noin 460 000 rikosta.
Omaisuusrikokset muodostivat rikosten kokonaismäärästä hieman alle puolet ja liikennerikokset noin viidenneksen.
Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli kahdeksan prosenttia kaikista rikoksista. Näistä valtaosa on pahoinpitelyitä, joiden määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena.
Viime vuonna poliisin tietoon tuli yli 33 000 pahoinpitelyä.
Vuoden 2018 kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan neljä prosenttia aikuisista joutui vuoden aikana vammaan johtaneen väkivallan kohteeksi. Vähintään läimäisyn sisältävää väkivaltaa oli kokenut kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista.
Eniten pahoinpitelyitä oli viime vuonna Keski-Suomessa ja Kainuussa, vähiten Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.
Rattijuopumusten määrät ovat pitkän laskukauden jälkeen kääntyneet lievään nousuun.
