Helle kurjistaa marjasatoa – Näin kuivuus näkyy jopa kypsissä mustikoissa
Mustikan pääsatokausi on alkanut eteläisessä Suomessa.
Runsaasta kukinnasta ja onnistuneesta pölytyksestä huolimatta mustikkasato jää kuivuuden takia enintään keskinkertaiseksi, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo.
Luken tiedotteen mukaan havaintometsien raaoista mustikoista hieman yli 60 prosenttia on päässyt kypsiksi marjoiksi saakka, kun pitkäaikainen keskiarvo on yli 80 prosenttia.
– Kuivuus on verottanut selvästi mustikkasatoa. Kuivuus pienentää myös kypsän mustikan kokoa, joten täydet mustikkasangot ovat monin paikoin työn takana tänä vuonna, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola.
Puolukka puolestaan on raakilevaiheessa koko Suomessa. Sen pölytys näyttää onnistuneen erinomaisesti.
Luke kertoo, että havaintometsissä jopa yli 90 prosenttia puolukan kukista on hedelmöittynyt, kun pitkäaikainen keskimääräinen pölytystulos puolukalla on hieman yli 60.
– Näyttää siltä, että mustikkasatoa heikentäneet helteet ovat olleet erittäin otollisia puolukkaa pölyttävien hyönteisten aktiivisuudelle. Puolukka myös kestää kuivuutta mustikkaa paremmin, joten puolukkasadosta voi tulla hyväkin, Peltola arvioi.
Suomuurainta eli hillaa poimitaan nyt eteläisen ja osittain keskisen Lapin alueella.
Suomuurain kukki runsaana, mutta pölytystulos jäi keskinkertaiseksi ja raakileiksi päätyi kukista vain noin neljännes.
Myös helteet ovat jonkin verran verottaneet suomuurainsatoa, joka jää keskinkertaiseksi.
– Itäisen Suomen kuivimmilla hillasoilla sato on jäänyt heikoksi. Kuivuus on paikoitellen heikentänyt myös suomuuraimen laatua, Peltola toteaa.