Hallituspohja vaihtuu taas eduskunnan laidasta toiseen – selitys löytyy tutkijan mukaan osin keskustan heikentymisestä
Hallituspohja heilahtaa eduskunnan poliittisesta laidasta toiseen, jos tiistaina alkavat hallitusneuvottelut onnistuvat.
Politiikan tutkija Sami Borg pitää ilmiöitä siinä määrin tyypillisenä, että usein vaaleissa hallituspuolueet kärsivät tappioita ja oppositiopuolueet kasvattavat kannatustaan.
Toisaalta hän arvioi, että kahden laidan välillä vaihtelussa näkyy puoluejärjestelmän muutos siltä osin, että erityisesti keskusta on menettänyt kannatustaan.
– Se ei ole enää itsestäänselvästi samanlainen vakauttava voima vasemmiston ja oikeiston välillä, Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkönä toimiva Borg sanoo keskustasta.
Hän huomauttaa, että puoluekenttä on muuttunut, sillä perussuomalaiset on saanut neljännen kerran peräkkäin hyvän vaalituloksen.
– Meille tulee uusia ristiriitoja aiheuttavia tekijöitä ja lisää puolueiden polarisaatiota.
Petteri Orpo (kok.) ilmoitti torstaina, että hän siirtyy Säätytalolle neuvottelemaan hallitusohjelmaa kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kesken.
Jos neuvottelut onnistuvat, Suomeen syntyy oikeistohallitus. Hallituspohja heilahtaa poliittisen kentän laidalta toiselle, sillä Antti Rinteen (sd.) johdolla hallitus koottiin eduskunnan vasemmasta laidasta. Sitä ennen Juha Sipilä (kesk.) muodosti oman hallituksensa oikeistopohjalle, vaikka harkitsi myös yhteistyötä SDP:n kanssa.
Valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta viittaa siihen, että hallituspohjien vaihtumisessa on näkynyt myös talouspolitiikan linjan äkkinäinen vaihdos.
Sipilän hallituksen linjassa näkyi ajatus, jossa korostettiin julkisen talouden tasapainottamista, valtion roolin kaventamista ja työnteon kannustimia parantavia reformeja, kuten aktiivimalli.
Ensin Antti Rinteen ja sen jälkeen Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus puolestaan korosti vahvempaa valtiovetoisuutta ja hyvinvointivaltion ohjaamia investointeja.
– Sama vastakkainasettelu näkyi nyt vaaleissa, joissa käytiin kiivastakin keskustelua julkisesta velasta, työllisyysreformeista ja julkisen sektorin koosta. Heiluriliike asettui nyt ensimmäisen lähestymistavan puolelle, Wass kuvailee muutoksia STT:lle.
Jyrkästä vaihtelusta huolimatta Borg ei innostu siitä ajatuksesta, että blokkipolitiikka olisi saapumassa Suomeen.
– Sen termin käytössä pitää olla erityisen tarkka ja varovainen. Jos sillä viitataan erityisesti ruotsalaiseen blokkipolitiikkaan erityisesti menneinä vuosina, puolueet tekisivät vakiintuneesti yhteistyötä ja kävisivät jopa vaalikampanjoita yhdessä.
Hän ei näe ilmiöstä merkkejä ainakaan tuoreimpien vaalien myötä, vaikka osa puolueista kieltäytyi etukäteen yhteistyöstä toisten kanssa.
– Nyt näiden vuoden 2023 vaalien jälkeen sen pahemmin vasemmalla kuin oikealla ei ole halua tiivistää toimintaa. Vasemmalla ainakin kävi niin, että demarit imuroivat pienempien äänet, Borg sanoo.
Sen sijaan Borg arvioi, että poliittinen polarisaatio eli kärjistyminen on lisääntynyt asiakysymyksissä.
– Perussuomalaisten mukaantulo on lisännyt polarisaatiota asiakysymyksissä, koska suurten puolueiden joukkoon on tullut uusi puolue, joka on monissa asiakysymyksissä eri mieltä kuin muut puolueet. Totta kai se lisää polarisaatiota, hän sanoo.
Borg huomauttaa, että uuden puolueen mukaantulo on synnyttänyt uusia ristiriitoja, joista kaikki eivät ole noudattele perinteistä talousvasemmiston ja -oikeiston välistä rajanvetoa. Hän olettaa, että ne hankaloittavat myös hallituksen muodostamista, vaikka pohja on luonteeltaan oikeistolainen.
Yksikään hallitus viimeiseen 20 vuoteen ei ole istunut täyttä neljää vuotta sellaisenaan, sillä osa puolueista on voinut jättää hallituksen tai niiden pääministeri on voinut vaihtua. Silti joka kerta itse hallitusneuvottelut ovat valmistuneet sillä pohjalla, joilla niihin on alun perin käyty.