Haavisto tapasi taas Venäjän ulkoministeri Lavrovin – "Kolmas kerta tänä vuonna"

Suomi aloitti puheenjohtajakautensa Barentsin euroarktisessa neuvostossa, johon kuuluvat myös Venäjä ja Nato-maita.
Ulkopolitiikka

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapasi kollegansa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin Barentsin euroarktisen neuvoston kokouksen yhteydessä Norjan Tromssassa tiistaina. Haavisto kertoi tapaamisen olleen tänä vuonna kolmas hänen ja Lavrovin välillä. Aiemmat tapaamiset olivat Pietarissa ja Reykjavikissa.

Haavisto kertoi ministerien keskustelleen Barentsin neuvoston asioiden lisäksi muun muassa tulossa olevasta Glasgow’n ilmastokokouksesta, Afganistanista ja maiden kahdenvälisistä asioista, kuten koronatilanteesta molemmissa maissa, rokotuksista ja rajan aukeamisesta pikku hiljaa.

Myös Saimaan kanavan puukuljetukset olivat Haaviston mukaan esillä, mutta puukuljetuksiin Lavrov ei vaikuttanut hänen mielestään perehtyneen.

Maanantaina Haavisto tapasi Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Helsingissä. Naton ja Venäjän väliset suhteet ovat äärimmäisen kireät ja on arveltu, että Suomi voisi toimia välittäjänä sen ja Venäjän välillä.

Haaviston mielestä Suomi ei kuitenkaan voi tulehtuneisiin väleihin juuri vaikuttaa, vaikka Suomi on Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtaja seuraavat kaksi vuotta.

–  Olisi tietenkin hyvä Suomelle ja koko tälle alueelle, että Venäjän ja Naton väliset suhteet olisivat paremmat, Haavisto sanoi toimittajille etäyhteyksin kokouksen jälkeen.

Hänen mielestään Suomi voi kuitenkin näyttää esimerkkiä Naton suuntaan siinä, kuinka kommunikointi Venäjän kanssa on mahdollista huolimatta isoista näkemyseroista esimerkiksi Krimistä tai joistakin ihmisoikeuskysymyksistä.

Barentsin neuvoston jäseniä ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU. Haavisto tapasi kokouksessa kahdenvälisesti myös Norjan uuden ulkoministerin Anniken Huitfeldtin.

Tarkkailijoina neuvostossa ovat Alankomaat, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat.

Varsinainen turvallisuuspolitiikka ei kuulu Barentsin yhteistyöhön.

Haaviston mukaan kokouksessa hyväksyttiin muun muassa Barentsin alueelle ilmastopoliittinen toimintaohjelma, joka on ollut Suomen tavoitteiden mukaista.

–  Sulava jää uhkaa koko elämää arktisella alueella, ja sillä on myös suuret taloudelliset vaikutukset. Kaikki maat tällä alueella ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta.

Barentsin alueyhteistyö kattaa Suomessa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan. Vuoden 2023 kokous on määrä pitää Joensuussa, Pohjois-Karjalassa.