Euroryhmä ei onnistunut löytämään sopua yön aikana, ministerit jatkavat keskustelua huomenna
Yli yön venynyt euroryhmän kokous on keskeytetty, ja sitä jatketaan huomenna. Valtiovarainministerit ovat yrittäneet löytää sopua noin 500 miljardin euron suuruisesta paketista koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin ratkomiseksi.
Yhteisymmärrystä ei saavutettu yön aikana. Vaikeita kysymyksiä ovat olleet muun muassa kriisirahasto EVM:n ehdollisuus sekä yhteinen velka.
– 16 tunnin keskustelujen jälkeen pääsimme lähelle sopua, mutta emme ole siellä vielä. Olen keskeyttänyt euroryhmän (kokouksen) ja jatkamme huomenna torstaina, euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno kommentoi.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Italia ei suostunut luopumaan koronabondeja eli yhteisiä velkakirjoja koskevasta vaatimuksestaan. Muun muassa Saksa ja Hollanti vastustavat ajatusta jyrkästi.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kommentoi tilannetta aiemmin tänään saapuessaan Säätytalolle kehysriiheen. Hänen mukaansa eurooppalaiset maat ovat yhtenäisiä, mutta yksityiskohtia pitää katsoa tarkkaan.
Myös Suomella on Kulmunin mukaan reunaehtonsa, eli Suomi ei kannata yhteistä velanottoa ja katsoo, että kaikki maat vastaavat omasta talouspolitiikastaan.
Keskeistä on, että päästäisiin avaamaan taloutta ja luopumaan rajoituksista, Kulmuni sanoi.
Euroryhmän puheenjohtaja Centeno on aiemmin kertonut, että sommiteltuun kriisipakettiin kuuluisi kolme osaa.
Ensimmäiseksi Euroopan kriisirahaston EVM:n kautta jäsenmaille kanavoitaisiin luottoa 240 miljardin euron edestä. Toiseksi Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksia nostettaisiin, jotta yrityksille pystyttäisiin osoittamaan lisää tukea.
Hollannin valtiovarainministeri WopkeHoekstra toteaa Twitterissä, että kriisirahasto EVM:n käytöstä ei saavutettu kompromissia, mutta EIP:n osalta yhteisymmärrys on löytynyt.
Kriisirahasto EVM:n kohdalla vaikea kysymys on ollut se, kuinka paljon ehdollisuutta rahojen käyttöön liitetään. Hoekstran mukaan Hollanti olisi valmis siihen, että EVM:ää voisi käyttää ehdoitta kriisin keskellä lääkinnällisten kustannusten kattamiseen.
– Pitkän ajan taloudellisen tuen kohdalla me katsomme, että on järkevää yhdistää EVM:n käyttöön tiettyjä taloudellisia ehtoja, Hoekstra tviittasi.
Kriisipaketin kolmas pala olisi komission viime viikolla ehdottama 100 miljardin euron lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.
Komission ehdotuksessa rahaa ohjattaisiin käytännössä esimerkiksi järjestelyihin, joissa yritykset voivat vähentää työntekijöidensä tunteja niin, että valtio samalla tukee työntekijöiden toimeentuloa.
Lainaohjelma olisi väliaikainen, ja sen toteuttamiseksi komissio kertoo tarvitsevansa jäsenmailta takuita yhteensä 25 miljardin euron edestä. Osuudet takuista jaettaisiin jäsenmaiden talouksien koon mukaan.
Paketin lisäksi neljäntenä kohtana on ollut esillä ehdotus siitä, miten kriisistä toipuminen rahoitettaisiin. Ranska on julkisuudessa esittänyt uuden yhteisen rahaston luomista tähän tarkoitukseen.
Uuden välineen luominen tai keskustelu ylipäätään pidemmän ajan kriisitoimista törmää melko väistämättä kysymykseen yhteisestä velanotosta, mikä taas on hankala ratkaistava.
Tämänhetkisistä vaikeuksista huolimatta EU:ssa on tehty jo useita toimia taloustilanteen helpottamiseksi. EU-komissio on esimerkiksi tuonut joustoja budjetti- ja valtiontukisääntöihin.
Euroopan keskuspankki on luonut 750 miljardin euron hätärahoitusohjelman ja ilmoittanut, ettei siinä noudateta maakohtaisia ostorajoituksia.