Euroopan poliittiset johtajat kokoontuvat Espanjan Granadassa jännittyeenä aikana – Tarkoitus käydä ensimmäisiä tunnusteluja EU:n laajentumismahdollisuuksista
Eurooppalaiset poliittiset johtajat kokoontuvat torstaista alkaen kahdeksi päiväksi Espanjan Granadaan, jossa he pyrkivät kasaamaan geopoliittista palapeliä maailmanpoliittisesti jännittyneenä aikana. Palasten ei odoteta asettuvan paikoilleen tällä viikolla, vaan kyse on vasta hahmottelusta ja tunnusteluista.
Torstaina Granadassa kokoontuu Euroopan poliittinen yhteisö, jota on ehditty aiemmin luonnehtia muun muassa korkean tason keskustelukerhoksi. EU:n 27 jäsenmaan poliittisten johtajien lisäksi kokoukseen on kutsuttu edustajat myös 20 muusta maasta.
Poliittinen yhteisö syntyi Ranskan aloitteesta, ja se kokoontuu kolmatta kertaa. Tärkein pysyvä anti tapaamisissa on ollut keskusteluyhteyden vaaliminen EU:n ja sen kumppanien välillä. Sillä on arvoa tilanteessa, jossa Venäjällä on halu ylläpitää omaa vaikutuspiiriään myös rajojensa länsipuolella.
– EU:n geopoliittisten intressien näkökulmasta keskeistä on yhteistyön ja dialogin tiivistäminen oman lähialueen ehdokas- ja kumppanimaiden kanssa, valtioneuvoston kanslian ja ulkoministeriön laatimassa muistiossa sanotaan kokouksesta.
Torstaina varsinaisen kokouksen lomassa jäsenmailla on myös mahdollisuus etsiä ratkaisuja eri maiden välisiin jännitteisiin ja kriisitilanteisiin.
Odotuksissa oli myös, että Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev ja Armenian pääministeri Nikol Pashinjan voitaisiin saada saman pöydän äärelle tapaamisessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin kanssa.
Keskiviikkona Azerbaidzhanin valtion Apa-uutistoimisto kuitenkin kertoi, että Alijev on jättämässä kokouksen väliin. Niin ikään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on perumassa osallistumisensa kokoukseen, muun muassa uutistoimisto Bloomberg uutisoi keskiviikkona.
Azerbaidzhan otti nopealla sotilasoperaatiolla viime kuussa haltuunsa Vuoristo-Karabahin alueen. Armenian näkökulmasta tämä osoitti hyödyttömäksi maan jäsenyyden Venäjän johtamassa Kollektiivisessa turvallisuusjärjestössä (CSTO), koska Venäjä ei tullut Armenian avuksi.
Tilanne on siis jättänyt otollisen maaperän tunnustella, olisiko Armenia valmis kaivamaan naftaliinista vanhat aikeensa lähentyä EU:n kanssa.
Varsinkaan pitkälle menevä yhteistyö Armenian kanssa ei olisi silti yksinkertaista, koska Armenia on myös taloudellisesti riippuvainen Venäjästä. Pitkälle viedyssä lähentymisessä EU:n kanssa maan täytyisi pohtia uudelleen jäsenyyttään sekä Kollektiivisessa turvallisuusjärjestössä että Euraasian talousunionissa.
Geopolitiikka ja maailmanpolitiikan jännitteet värittävät keskusteluja Granadassa myös perjantaina, jolloin EU:n poliittiset johtajat ovat koolla epävirallisessa huippukokouksessa.
EU:n laajentumisaikeet nousivat suureksi uutiseksi syyskuussa, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti oman visionsa yli 30 jäsenmaan ja yli puolen miljardin asukkaan EU:sta.
Tiistaina myös Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) nosti Granadan kokouksia edeltävässä tiedotustilaisuudessaan Suomessa esille unionin laajentumisen.
– Se on geopoliittinen välttämättömyys, että EU laajenee, Orpo sanoi.
Hän jatkoi, että EU:n jäseniksi haluavat Itä-Euroopan ja Länsi-Balkanin maat uhkaavat ajautua Venäjän ja Kiinan vaikutuspiiriin, mikäli uskottavaa ja kunnollista prosessia asiassa ei saada aikaiseksi.
Von der Leyenin vision toteuttaminen tarkoittaisi väistämättä vallan ja rahan uusjakoa sekä tarvetta uudistaa päätöksentekoa unionissa. Esimerkiksi tarve lisätä määräenemmistöpäätöksiä on noussut esille tilanteessa, jossa jo pelkästään Unkari on toistuvasti aiheuttanut hankausta Ukrainan tukemiseen liittyvissä päätöksissä.
Perjantaina poliittisten johtajien on tarkoitus ryhtyä hahmottelemaan myös laajemmin niin sanottua strategista ohjelmaa. Tässä on kyse siitä, että EU-vaalit lähestyvät ja jäsenmaiden poliittisten johtajien huippukokoukset linjaavat EU-politiikan suuntavat muille instituutioille.
Keskeisiksi kysymyksiksi kokouksessa nousevat tästä syystä myös vihreän siirtymän tulevaisuus, EU:n kilpailukyky ja Suomelle tärkeä valtiontukipolitiikka sekä EU:n kauppasopimukset, kumppanuudet ja puolustuksen vahvistaminen.
Ajankohtaisista aiheista etenkin EU:n maahanmuuttopolitiikan odotetaan nousevan tärkeäksi.
Suomea kokouksissa edustaa pääministeri Orpo, joka haki keskiviikkona vauhtia Granadan kokouksiin Pariisista. Siellä hän tapasi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin.
Macronin näkemykset unionin suunnasta ovat tällä hetkellä tavallistakin kiinnostavampia, koska Saksan hallituksen eripuraisuus on näkynyt myös Saksan vallan osittaisena hiipumisena unionissa.