EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta "mahdollisimman pian" – Marin vaatii, että Putinin sodan rahoittaminen lopetetaan
Ranskan Versailles’ssa pidetyssä epävirallisessa huippukokouksessa EU-maiden johtajat ovat linjanneet, että EU:n pitää vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta niin pian kuin mahdollista.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vaatii, että EU:n on lopetettava Venäjän presidentin Vladimir Putinin sodan rahoittaminen energiaostoilla.
– Me emme voi jatkaa tällä tavalla, koska muuten emme saa sotaa loppumaan. Meidän pitää asettaa taloudellisia pakotteita, kuten olemme tehneet, ja näitä pitää entisestään vahvistaa, mutta sen lisäksi meidän pitää lopettaa tämän sodan rahoittaminen, Marin kommentoi huippukokouksen jälkeen.
– Meidän on nähtävä nyt tämä todellisuus, jonka kanssa me olemme tekemisissä. Me rahoitamme tällä hetkellä Putinin sotaa, kun me ostamme Venäjältä energiaa.
EU-maat eivät kuitenkaan ole sopineet vielä venäläisenergian tuontikielloista tai asettaneet tarkkaa vuosilukua siihen, mihin mennessä venäläisenergiasta tulisi päästä eroon.
Osa EU-maista on varsin riippuvaisia venäläisenergiasta. Etenkin venäläisestä maakaasusta luopuminen on tietyille maille vaikea pala. Marin arvioi, että Suomelle venäläisenergiasta luopuminen ei ole yhtä vaikeaa kuin monelle muulle.
– Mutta ei se meillekään ole helppoa, hän sanoi.
Energiariippuvuuden vähentäminen vaatii Marinin mukaan ennätyksellisen paljon investointeja niin energiatuotantoon kuin energiaverkkoihinkin.
– Valtavat investointitarpeet ovat edessä.
Marinin mukaan EU-maiden johtajat keskustelivat taloudesta hyvin laajasti perjantaina päättyneessä huippukokouksessa.
Huippukokouksen alla julkisuuteen nousi idea EU:n uudesta yhteisvelasta, jolla katettaisiin kasvavia puolustus- ja energiamenoja. EU-maiden johtajien pöydällä ei kuitenkaan ollut asiasta mitään varsinaista esitystä.
Marin kertoo varoittaneensa muiden EU-maiden johtajia siitä, että ajatus uudesta yhteisvelasta ei tulisi saamaan helposti tukea Suomen eduskunnalta.
Suomessa käytiin pitkä vääntö koronapandemian talousvaikutuksiin vastaukseksi luodusta 750 miljardin euron elpymispaketista.
– Muistan hyvin eduskuntakeskustelun, eduskunnan tekemät ponnet, lausumat tähän liittyen, perustuslakivaliokunnan käsittelyn, joten kerroin, että mikäli tällaisia esityksiä tehtäisiin, Suomen eduskunnasta ne olisi hyvin vaikea saada läpi, Marin sanoi.
Huippukokouksessa käytiin keskustelua pakotteiden laajentamisesta. EU-mailla on edelleen valmius ottaa käyttöön lisää pakotteita Venäjää vastaan. Päätöksiä seuraavista askeleista ei ole tehty.
Marin arvioi, että energiakysymykset ovat merkittävässä roolissa ja sanoi Suomen olevan avoin kaikille toimille. Hän uskoo, että keskustelua mahdollisista energian tuontikielloista jatketaan myöhemmin.
EU on asettanut Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan jo lukuisia pakotteita. Pakotteiden piirissä on muun muassa pitkä lista venäläisoligarkkeja ja -päättäjiä sekä esimerkiksi venäläisiä pankkeja.
Voimakkailla toimilla pyritään Marinin mukaan helpottamaan Ukrainan tilannetta ja neuvotteluasemaa suhteessa Venäjään.
Marin sanoo, että EU pyrkii tukemaan neuvottelujen mahdollisuutta, jotta sota saataisiin loppumaan.
– Me kaikki tietenkin haluamme tulitauon, me haluamme siviilit turvaan ja tämän eteen Eurooppa tekee töitä, Marin sanoi.
EU-maat ovat vahvistamassa yhteistä tukeaan Venäjää vastaan taistelevalle Ukrainalle. EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell kertoi Versailles’ssa, että EU on kaksinkertaistamassa Ukrainalle antamansa ase- ja puolustustarvikeavun.
EU-maat ovat jo aiemmin sopineet, että Euroopan rauhanrahastosta rahoitetaan aseita, puolustustarvikkeita ja muuta apua Ukrainalle yhteensä 500 miljoonan euron edestä.
Lisärahoituksen määrä olisi 500 miljoonaa euroa. Borrell sanoi olevansa varma, että jäsenmaat tukevat rahoituksen kasvattamista.
Marinin mukaan rauhanrahasto on yksi väline Ukrainan tukemiseen ja Suomi tukee tuen lisäämistä Ukrainalle.
Samaan aikaan EU-maat ovat tiivistämässä puolustusyhteistyötään. Marinin mukaan Versailles’ssa puhuttiin hyvin konkreettisella tasolla puolustusasioista. Johtajien keskustelua puolustuksesta jatketaan jo parin viikon kuluttua, kun Brysselissä järjestetään seuraava EU-huippukokous.
– Usea jäsenmaa käytti puheenvuoroja siitä, että (kansallisia) puolustusbudjetteja nostetaan, Marin kertoi.
– Suomihan on pitkään vahvistanut omaa puolustustaan ja halunnut rakentaa uskottavaa puolustusjärjestelmää, mutta monissa muissa Euroopan maissa ei ole aivan samankaltaista historiaa.
Huippukokouksessa sovitussa Versailles’n julistuksessa todetaan, että yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa on avainasemassa Euroopan turvallisuudessa. 27 EU-maasta 21 on myös Naton jäsenmaita.
Julistuksessa korostetaan myös EU-maiden keskinäistä avunantoa ja perussopimuksen artikla 42.7:n tärkeyttä. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Mainintaa artikla 42.7:stä julistukseen ajoivat etenkin Suomi ja Ruotsi, jotka eivät kuulu Natoon.
Torstaina alkanut epävirallisen huippukokouksen ensimmäinen päivä venyi aamun pikkutunneille, kun johtajat keskustelivat Ukrainan tukemisesta ja maan jättämästä EU-jäsenyyshakemuksesta.
Marin kuvailee kokouksessa hyväksyttyä julistusta tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Hän toteaa, että julistus antaa ukrainalaisille toivon viestin entistä tiiviimmästä yhteistyöstä EU:n kanssa.
– Samanaikaisesti kuitenkin (tarvitaan) realismia siitä, mikä tämä polku EU-jäsenyyteen voi olla, Marin sanoi perjantaiaamuna.
Julistuksessaan EU-maiden johtajat pyytävät EU-komissiota antamaan oman lausuntonsa Ukrainan jäsenhakemuksesta perussopimusten määräysten mukaisesti.
Julistuksessa todetaan myös Ukrainan kuuluvan eurooppalaiseen perheeseen, mutta varsinaista ehdokasmaan asemaa maalle ei vielä annettu.
Ukrainan jäsenyyshakemus on tällä hetkellä EU-komission arvioitavana.