Etiopia ajautumassa uuteen sisällissotaan – liittoutuneita kapinallisryhmiä yhdistää vain halu kaataa keskushallinto
Etiopia näyttää ajautuvan kohti uutta sisällissotaa. Syyskuun loppupuolella puhkesi kovia taisteluja Etiopian hallituksen joukkojen ja Tigrayn kansan vapautusrintaman (TPLF) välillä. Taistelut levisivät Tigraysta Afarin ja Amharan alueille sen jälkeen, kun seitsemän aseellista ryhmää ilmoitti liittoutuvansa, kertoi al-Jazeera syyskuun lopussa.
Etiopiassa käytiin vuosina 2020–2022 verinen sisällissota, jossa kuoli arviolta 600 000 ihmistä. Todellista rauhaa ei sen jälkeen saavutettu, vaan konfliktit ovat kyteneet maassa, arvioi Helsingin yliopiston yliopistotutkija Matti Pohjonen.
Vuoden 2022 rauhansopimuksessa sovittiin löyhästi siitä, miten aluehallinto järjestetään ja pakolaiset palautetaan alueilleen.
– Asiat eivät kuitenkaan järjestyneet, ja vuodesta 2025 lähtien keskushallinto on kiristänyt otettaan, arvioi yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta.
– He ovat vaatineet, että kapinalliset luopuvat aseista, mutta eivät ole vastaavasti olleet valmiita hyväksymään näiden poliittisia tavoitteita, Marjomaa jatkaa.
Seuraus oli Marjomaan mukaan se, että TPLF rikkoi aseleposopimuksen ja onnistui liittoutumaan muiden asejärjestöjen kanssa.
– Erikoista on, että mukana liittoutumassa on aseellisia järjestöjä, jotka viime sodassa olivat toisella puolella, mutta ovat nyt tyytymättömiä keskushallintoon, Marjomaa toteaa.
Myös naapurimaa Eritrea on vaihtanut puolta. Se tukee nyt Etiopian kapinallisia. Edellisessä sodassa Eritrea tuki Etiopian hallitusta.
Etiopia on sisämaavaltio, joka haluaisi itselleen pääsyn merelle. Eritrea taas hallitsee Punaisenmeren rannikkoa.
– Etiopian hallitus haluaisi itselleen ainakin yhden sataman. Uhkailun takia Eritrea on ilmeisesti kääntänyt kelkkansa ja tukee kapinallisia, Marjomaa arvioi.
Etiopian konflikti liittyy laajempaan geopoliittiseen kuvioon. Sudanin hallitus tukee Etiopian kapinallisia, sillä Etiopian hallitus puolestaan tukee Sudanin kapinallisia. Saudi-Arabia ja Egypti taas tukevat Sudanin hallitusta, kun taas Sudanin kapinallisia tukee Arabiemiraatit.
Marjomaa ei usko, että Etiopian konflikti kuitenkaan leviäisi suureksi alueelliseksi sodaksi.
– En näe, miksi Saudi-Arabia tai Arabiemiraatit haluaisivat Etiopian tilanteeseen sekaantua. Tai miten se kytkeytyisi suurempaan Lähi-idän sodan kuvioon. Mutta sodassa kaikki on mahdollista, Marjomaa sanoo.
Etiopian kapinallisryhmillä ei ole juuri muuta yhteistä kuin halu kaataa keskushallinto.
– Kaikille sopisi parhaiten heikko liittovaltio, jossa eri provinssit olisivat mahdollisimman itsenäisiä ja keskusvalta mahdollisimman suppea, Marjomaa sanoo.
– Kapinallisilla on kuitenkin omia aluekiistoja ja hyvin todennäköistä on, että osa niistä alkaisi tapella keskenään, Marjomaa jatkaa.
Uudella aselevolla on Marjomaan mukaan kiire.
– Todennäköisempänä pitäisin sitä, että päädytään taas hyvin veriseen sotaan alueella.
Pohjonen hahmottelee tilanteen kehittymiselle kolme eri skenaariota. Ensimmäinen on, että sissiliikkeet pystyvät kaatamaan hallituksen. Toinen skenaario on, että hallitus pystyy teknologisen ylivoiman, erityisesti droonien, avulla taistelemaan sissiliikkeitä vastaan. Se pysyy vallassa ja pienimuotoinen vastarinta jatkuu.
– Kolmas skenaario on pitkäaikainen konflikti, jossa rintamalinjat vaihtuvat, ja mahdollisesti vielä isompi konflikti Eritrean kanssa, Pohjonen toteaa.