Erikoissairaanhoidon kuormitus on yhä kasvussa koronan vuoksi, mutta "epidemiatilanteessa on hentoja, lieviä tasaantumisen merkkejä"

Erikoissairaanhoidon kuormitus on kasvanut Suomessa viimeisen kolmen viikon aikana koronan vuoksi, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viikoittaisessa koronatilannekatsauksessa.

Kuormitus on kasvanut erityisesti vuodeosastoilla, 58 potilaasta 103 potilaaseen. Samaan aikaan teho-osastojen potilasmäärät ovat kasvaneet 23 potilaasta 34 potilaaseen. Tehohoitoon tuli viime viikolla 28 uutta koronaviruspotilasta. Erikoissairaanhoidon potilasmäärät vastaavat nykyisellään helmikuun 2021 lopun potilasmääriä.

Todettujen koronavirustartuntojen viikoittainen määrä on hieman laskenut, mutta tämä ei ole vielä näkynyt erikoissairaanhoidon tarpeessa.

Epidemiatilanteessa on hentoja, lieviä tasaantumisen merkkejä, kertoi STM:n johtaja Pasi Pohjola.

Pohjolan mukaan tartuntojen määrä muodostaa kuitenkin yhä riskin etenkin rokottamattomille, mutta myös terveydeltään hauraille rokotetuille.

STM:n ja THL:n mukaan viimeksi kuluneen kahden viikon aikana tartuntojen ilmaantuvuus on ollut suurinta 12−49-vuotiailla rokottamattomilla henkilöillä.

Uusia koronatartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeksi kuluneen viikon aikana 138 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin näitä edeltävien kahden viikon aikana. Rokottamattomien piirissä tartuntojen ilmaantuvuusluku on 700.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n tilastojen mukaan Suomi on täyden rokotussarjan saaneiden 18-vuotiaiden listalla sijalla 11 Euroopan talousalueella.

Pohjoismaista Suomi on rokotetuissa viimeisenä 79,6 prosentin kattavuudella. Ruotsissa 18-vuotiaista on rokotettu 80,8, Norjassa 86,8, Tanskassa 88,0 ja Islannissa 91,1 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä.

Euroopan talousalueella täyden rokotussarjan on saanut 74,4 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä.

Suomessa valtioneuvosto tähtää siihen, että lokakuun loppuun mennessä 80 prosenttia yli 12-vuotiaista olisi saanut vähintään kaksi rokoteannosta. Keskiviikkona yli 12-vuotiaista 76 prosenttia oli saanut toisen rokoteannoksen.

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan nuorissa ikäryhmissä rokotuskattavuus on noussut hyvin viime aikoina.

–  Täytyy sanoa, että olen kovin tyytyväinen tästä. 12–15-vuotiaissa on päästy yli 70 prosentin ja 16–19-vuotiaissa ollaan lähellä 80:tä prosenttia. Todella hienosti näissä on edetty, Kontio sanoo.

Syitä rokottamattomuuteen ovat hänen mukaansa muun muassa epäilykset rokotteen turvallisuudesta sekä se, että tartunnan riski koetaan hyvin pieneksi. Oikeita lääketieteellisiä syitä rokottamattomuudelle löytyy noin yhdellä prosentilla rokotettavista.

–  Ihmiset, joilla on monia sairauksia, heille on erityisen tärkeää, että he juuri ottavat rokotteen. Hyvin harvoin terveydentila estää rokotteen ottamisen. Korkea ikä ja muutoin hauras terveydentila voivat sen estää, Kontio sanoo.

Ihmisiä, jotka voivat saada voimakkaita allergisia reaktioita koronarokotteesta, on Suomessa Kontion mukaan joitakin kymmeniä.

Kolmatta rokoteannosta tullaan todennäköisesti jossain vaiheessa tarjoamaan kaikille, mutta se ei ole vielä ajankohtaista.

Kontion mukaan tämänhetkisen tiedon mukaan terveellä, alle 60-vuotiaalla väestöllä ei ole kiirettä saada kolmatta rokoteannosta.

Hänen mukaansa nuorimmilla ikäryhmillä rokotussuojan teho kestää kaikista parhaiten.

STM hakee ratkaisua siihen, miten koronan yli kuusi kuukautta sitten sairastaneet ja yhden rokoteannoksen saaneet voisivat saada koronapassin.

Tällä hetkellä yli kuusi kuukautta sitten koronan sairastaneet ja yhden koronarokoteannoksen saaneiden täytyy ottaa koronatesti, jotta he olisivat oikeutettuja koronapassiin. Koronan sairastaneet eivät kaikissa kunnissa saa toista rokoteannosta.

STM:n Pohjola ei kuitenkaan osaa vielä sanoa, milloin asiaan tulee muutos.

Asia koskee arviolta THL:n arvion mukaan noin 33  000 ihmistä.