Ensi yö on tuntia lyhyempi, kun Suomessa siirrytään kesäaikaan – alkuviikolla voi huomata muutoksia keskittymiskyvyssä ja mielialassa
Ensi yö on Suomessa tuntia lyhyempi, kun kelloja rukataan kesäaikaan. Kelloja siirretään tunnilla eteenpäin sunnuntain vastaisena yönä aamukolmelta.
Suomi oli aikoinaan yksi viimeisistä Euroopan maista, jotka ottivat kesäajan pysyvästi käyttöön. Suomessa on noudatettu kesä- ja talviaikaa vuodesta 1981 lähtien. Takaisin talviaikaan siirrytään jälleen lokakuussa.
Kellojen siirtelylle ei kuitenkaan olisi välttämättä enää perusteita. On myös olemassa tieteellistä näyttöä, että nimenomaan kesäajasta voi olla ihmisten terveydelle haittaa.
Kun kesäaikaan siirtyminen aloitettiin, elettiin tutulta kuulostavia aikoja. Oli energiakriisi. Kellojen siirtäminen kesällä tunnilla eteenpäin nähtiin keinona säästää energiaa.
Tempulla aurinko saatiin laskemaan myöhemmin suhteessa siihen, mitä kellotaulun viisarit näyttivät. Jos aurinko laski aiemmin kahdeksalta illalla, laski se nyt yhdeksältä.
– Ajateltiin, että energiaa säästyisi, jos illat olisivat valoisampia, kertoo unitutkija, professori Markku Partinen STT:lle.
– Sittemmin tutkimuksissa on osoitettu, että nykyään energiaa kuluu kesäajalla itse asiassa enemmän kuin talviajalla. Ihmiset valvovat myöhempään, mikä lisää energian käyttöä iltaisin.
Kun illat ovat kesäajalla valoisampia, ovat aamut vastaavasti pimeämpiä. Esimerkiksi tänä aamuna aurinko nousi Helsingissä hieman kello kuuden jälkeen. Huomenna kesäaikaan siirryttäessä auringonnousu tapahtuu noin aamuseitsemältä.
Partisen mukaan aamuvalolla on tärkeä rooli ihmisen sisäisen kellon ajastamisessa.
– Ihmisen, kuten kaikkien eläinten, sisäinen kello tahdistuu aamuvaloon, Partinen sanoo.
– Sisäinen kello jätättää päivän mittaan eri ihmisillä viidestä minuutista jopa yli tuntiin. Aamuvalon myötä sisäisen kellon viisarit sitten ikään kuin siirtyvät oikeaan aikaan.
Kellojen siirtäminen keväällä tunnilla eteenpäin toimii luonnonmukaista valoon perustuvaa vuorokausirytmiä vastaan. Tällä on yllättäviäkin seurauksia.
– On todettu, että liikenneonnettomuuksien määrä kasvaa muutaman päivän ajan sen jälkeen, kun kesäaikaan on siirrytty, Partinen sanoo.
– Lisäksi on jonkin verran näyttöä, että tietyt sairauskohtaukset, kuten sydäninfarktit, lisääntyvät.
Partisen mukaan määrät kuitenkin palaavat takaisin normaaliksi muutaman päivän kuluttua kellojen siirrosta.
Unitutkija, filosofian tohtori Saana Myllyntausta sanoo STT:lle, että kesäaikaan siirtymisen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Toiset eivät huomaa välttämättä mitään muutoksia, kun taas toiset saattavat tuntea olonsa erilaiseksi jopa viikkojen ajan.
Muutokset eivät aina ole myönteisiä.
– Unirytmin äkillinen aikaistaminen tunnilla on sisäiselle kellollemme iso stressitekijä, Myllyntausta sanoo.
– Elimistön sisäinen kello säätelee vireystilan lisäksi muun muassa ruoansulatusta ja hormonien toimintaa.
Myllyntaustan mukaan kesäaikaan siirtymisen voi huomata itsessään alkuviikolla monenlaisista asioista. Se voi näkyä esimerkiksi keskittymiskyvyssä ja mielialassa.
– Töissä ei välttämättä pysty mihinkään koviin huippusuorituksiin ehti alkuviikosta. Tuotteliaisuus voi kärsiä, Myllyntausta sanoo.
Vaikutuksilta voi yrittää taittaa kovimman terän lisäämällä erityisesti luonnonvalon määrää aamulla. Työmatkan taittaminen mahdollisuuksien mukaan kävellen tai pyörällä on yksi keino.
– Iltavirkkuja helpottaisi huomattavasti, jos palavereja voisi alkuviikolla pitää vähän myöhemmin kuin heti aamusta, Myllyntausta lisää.
– Myös omaa unirytmiään voi yrittää aikaistaa etukäteen. Se helpottaa siirtymää.
Kyselytutkimuksissa ihmisten mielipiteet kesä- ja talviajasta ovat vaihdelleet. Joissain kyselyissä enemmistö kannattaa kesäaikaa ja toisissa talviaikaa.
Professori Partisen mukaan kyselyn ajankohdalla saattaa olla merkitystä. Syksyllä kysyttäessä ihmiset toivovat ehkä herkemmin valoa iltoihinsa, kun taas keväällä valoisammat aamut voivat saada pitkän talven jäljiltä enemmän kannatusta.
Vaikka ihmisten mielipiteet viisareiden oikeasta asennosta siis jakautuvat epätasaisesti, on tulos objektiivisemmilla mittareilla tarkasteltuna selvempi. Suomessa kannattaisi jäädä pysyvästi talviaikaan.
– Talviaikaan siirtymisessä ei ole havaittu vastaavia haittoja kuin kesäaikaan siirtymisessä, Partinen kertoo.
– Talviaikaan aamuista tulee valoisampia ja illoista pimeämpiä. Jos katsotaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksia, nimenomaan aamuvalo ratkaisee.
Partinen ei ylipäätään haluaisi puhua niinkään talviajasta vaan normaaliajasta. Siinä kellot on tahdistettu pysyvästi niin, että keskipäivä on silloin, kun aurinko paistaa jotakuinkin etelästä. Suomessa tätä vastaa talviaika.
– On lisääntyvää näyttöä siitä, että ihmisen biologian kannalta olisi parasta elää tällä tavalla luonnonvalon mukaan, Partinen sanoo.
Esimerkiksi Venäjä on noudattanut vuodesta 2014 alkaen ympärivuotista normaaliaikaa. Kun Suomessa siirrytään kesäaikaan, kello on meillä yhtä paljon kuin Moskovassa.
Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa. Siirtelystä on kuitenkin aikomus päästä eroon. Euroopan komissio antoi syyskuussa vuonna 2018 ehdotuksen, jonka toteutuessa kaikissa EU-maissa luovuttaisiin kellojen siirtelystä.
Ajatuksena on, että kukin EU-maa saisi itse päättää, mihin aikaan se jää. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan päätöksiä olisi pitänyt jo syntyä, mutta koronapandemia sotki kuviot.
Partisen mukaan järkevintä olisi, että jokaisessa maassa olisi normaaliaika eli kello olisi 12 silloin, kun aurinko paistaa etelästä. Tämä johtaisi siihen, että Euroopassa olisi tulevaisuudessa vähintään kaksi eri aikavyöhykettä.
– Esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa aikaero Suomeen voisi olla jopa kaksi tuntia. Sen sijaan vaikkapa Puola ja Tshekki voisivat kuulua Suomen kanssa samaan aikavyöhykkeeseen.
Suomessa on komission ehdotuksen pohjalta käynnistetty liikenne- ja viestintäministeriön hanke kellonajan siirrosta luopumiseksi. Hankkeen lausuntokierros päättyi vuoden 2018 lopussa. Hankkeen toimikautta on jäljellä kuluvan vuoden loppuun.