Selvitys: Muovinkierrätys on Suomessa selvästi keskeneräistä
Muovinkierrätys on Suomessa selvästi vielä keskeneräistä, arvioidaan tuoreessa selvityksessä. Nyt saatujen tulosten mukaan muovinkierrätyksen läpimurto vaatii meillä runsaasti toimia sekä niitä tukevaa julkisen vallan ohjausta.
Suunnitteilla olevat laitosinvestoinnit eivät yksin riitä muovinkierrätysasteen merkittävään kohentumiseen, todetaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Resourceloopin selvityksessä.
Tarve on myös esimerkiksi alihyödynnettyjen, määrällisesti merkittävien muovijätevirtojen tunnistamisella. Sen avulla on mahdollista suunnata yrityksen investointeja ja suunnitella kierrätysjärjestelmiä.
Nykyisin noin neljä viidesosaa Suomessa syntyneestä muovijätteestä päätyy energiahyödyntämiseen eli poltettavaksi. Haasteena on supistaa tätä osuutta.
– Suunta ei ole ollut kokonaisuutena tässä hyvä Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu muovin lajitteluun enemmän. Siitä olisi syytä ottaa mallia, niin suurempi osa polttoon menevästä muovista menisi kierrätykseen, sanoo Syken johtava tutkija Jani Salminen STT:lle.
Puolet muovipakkauksista tulisi kierrättää EU:ssa tämän vuoden loppuun mennessä. Suomi ei saavuta tavoitetta annetussa aikataulussa, toteaa tiistaina julkaistu selvitys.
Syke ja Resourceloop toteavat, että yritysmuovipakkausten kierrätyksessä on Suomessa paljon mahdollisuuksia, joita ei ole hyödynnetty.
Jotta muovipakkausten kierrätysaste saadaan nousemaan nykyisestä noin 30 prosentista, tarvitaan paitsi kuluttajamuovien kierrätyksen tehostusta, myös panostusta yritysmuovipakkausten keräykseen.
– Yrityspakkauksien kierrätettävyys on parempi kuin kuluttajamuovin pakkauksilla. Tyypillisesti vain yhdestä muovilaadusta valmistettujen yrityspakkausten keräysasteella on suhteellisesti suurempi vaikutus muovin kierrätykseen kuin kuluttajapakkauksilla, selvitysprojektin päällikkö Salminen täydensi Syken tiedotteessa.
Hän lisäsi STT:lle, että hankkeen lopputuloksissa ehkä yllättävintä oli yrityspakkausten alhainen kierrätystaso.
Muovinkierrätyksen julkinen ohjaus kaipaa sekin selvityksen mukaan kansallisten linjausten terävöittämistä. Se voisi esimerkiksi vauhdittaa Suomen muoviomavaramaksun pienentämistä.
Muovikierrätyksen selvityksen tilasi valtioneuvoston kanslia.
Suomi ei ole yltämässä myöskään yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteisiin. Yhdyskuntajätteen vuoksi Suomi on monen muun EU-jäsenmaan tapaan päätynyt EU-komission rikkomusmenettelyyn.
Yhdyskuntajätettä syntyy loppukulutuksessa lähinnä kotitalouksissa ja palvelualoilla. Se on usein järjestetyn jätehuollon piirissä.