Hyvin harva nostaa käteistä kauppojen kassoilta – se voi olla edessä, jos paikkakunnan pankkiautomaatti suljetaan
Jos pankkiautomaatti suljetaan paikkakunnalta tai automaatille on muuten pitkä matka, käteistä voi Suomessa nostaa myös kappaliikkeistä korttiostosten yhteydessä. Kauppakäteisnostojen määrä on jäänyt vähäiseksi, mutta osuus saattaa kasvaa, kun automaattien verkko hupenee syrjäkulmilla.
– Kauppakäteisnostosta on puhuttu vuosia, ja lukumääräisesti on paljon paikkoja, joissa rahaa voi näin nostaa. Mielenkiintoista on, miksi vain pieni osa käteisen nostoista tehdään kaupan kassoilla, sanoo Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri.
On ounasteltu, että osa suomalaisista ei edes tiedä käteisen kassanostojen mahdollisuudesta.
– Varmasti tästä vaihtoehdosta olisi hyvä tiedottaa enemmän. Itse kukin voi miettiä, tunteeko ihmisiä, jotka ovat nostaneet kaupan kassalta käteistä, tai onko tullut nähneeksi kun joku näin kassalla tekee, Kurri toteaa.
Toisaalta on kysytty, liittyykö kaupan käteisnostojen vähäisyys siihen, että ihmiset eivät ylipäänsä halua nostaa myymälän kassalta rahaa: perässä on jonoa ja nostotapahtuma on muiden nähtävissä.
– Raha on suomalaisille jotenkin hyvin henkilökohtainen asia. On uskottava ajatus, että joku tai useakin saattaa pitää rahan nostamista kassalta epämiellyttävänä, Kurri myöntää.
Käteistä on voinut nostaa kauppojen kassoilta jo vuosikymmeniä. Rajoituksena on se, että S-ryhmän kauppaliikkeissä käteisrahaa saa nostaa vain S-Pankin korteilla.
SOK:n talous- ja rahoitusjohtaja Jorma Vehviläinen perustelee S-ryhmän linjausta sillä, että Suomen Pankin mukaan pankit ovat vastuussa käteisen saatavuudesta.
– Pahin tilanne on se, jos yritetään siirtää rasitetta käteisrahahuollosta kaupan hoidettavaksi. Kaupan pitäisi ainakin saada käteisen nostojen kuluista korvaus niiltä (pankeilta), joille tämä tehtävä aidosti kuuluu.
Finanssivalvonnan Kurrin mukaan olisi toivottavaa, että kaupparyhmät ja pankit tekisivät käteisnostoasiassa mahdollisimman laajaa yhteistyötä.
– Kauppakäteisnostot ovat alikäytetty resurssi, hän sanoo.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikkö Paula Hannula puolestaan toteaa, että kauppaketjuilla on oikeus asettaa ehtoja sille, millä edellytyksillä käteistä niiden kassoilta saa.
– Käteisen nostomahdollisuus kaupoista on tervetullut lisä, mutta ei enempää. Pankeilla on velvoite järjestää peruspankkipalvelut kuluttajien saataville. Peruspankkipalvelu kattaa myös käteisen saatavuuden. Isoin rooli tässä on käteisautomaattien verkostolla, Hannula sanoo.
Käytäntö on yhtä kaikki se, että syrjäkulmilla pankkiautomaattien verkko on harventunut ja harventuu yhä.
Suomessa annettiin pandemian alussa suositus siitä, että maksaminen kannattaa tehdä käteisen sijasta pankkikortilla tai mobiilimaksuna. Korona-aikana käteisen kysyntä onkin hyvin selvästi huvennut, Kurri sanoo.
– Seuraava kysymys on se, miten pitkäaikainen tämä vaikutus on, millaiseksi muodostuu uusi normaali. Kun ihmiset ovat nyt oppineet lähimaksun käytön, olisi mielestäni aika rohkeaa olettaa, että he siitä laajasti luopuisivat. Se on kätevä tapa maksaa.
Kurri arvioi, että korona-aika on kiihdyttänyt yhteiskunnassa useita muutostrendejä, jotka olivat alkaneet jo ennen pandemian puhkeamista. Rahankäytön muutos on yksi niistä.
– Tästä seuraa, että vastedes voi olla entistä vaikeampaa ylläpitää nykyisenkaltaista pankkiautomaattien verkostoa kannattavasti.