EKP lupaa toimia korkoerojen taltuttamiseksi – Italian velkakirjoja voidaan alkaa ostaa kohdennetusti
Euroopan keskuspankki on ylimääräisessä kokouksessaan päättänyt, että se sijoittaa elvytysohjelmassa ostettujen velkakirjojen varoja joustavasti korkoerojen kasvun torjumiseksi. Se tarkoittaa käytännössä, että erääntyvistä lainapapereista kertyviä varoja voidaan käyttää korkopinteeseen joutuneen Italian velkakirjojen ostamiseen.
EKP ilmoitti myös, että se kiirehtii uuden välineen kehittämistä, jolla puututaan korkomarkkinoiden jännitteisiin. Odotus on, että väline voitaisiin esitellä heinäkuussa EKP:n neuvoston käsiteltäväksi.
Ilmoitus ylimääräisestä EKP:n neuvoston kokouksesta tuli sen jälkeen, kun Italian valtion 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan jälkimarkkinakorko kävi yli neljässä prosentissa. Edellisen kerran Italian lainan korko oli ollut näin korkealla vuonna 2014. Samalla ero Saksan korkoihin on revähtänyt noin kahteen prosenttiyksikköön.
EKP:n kokouksen jälkeen Italian korko laski prosenttiyksikön kolmasosalla noin 3,8 prosenttiin. Pahasti velkaantunut Italia kuuluu euroalueen haavoittuvimpiin talouksiin. Valtionlainojen korkojen nousu viittaa siihen, että markkinoilla on epäluottamusta Italiaa kohtaan.
EKP ilmoitti viime viikolla, että se aikoo nostaa heinäkuussa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Seuraava ohjauskoron nosto olisi syyskuussa, ja korkojen nostoja jatkettaisiin sen jälkeenkin.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen totesi, että linjauksellaan EKP ilmoittaa voivansa ostaa niiden maiden velkapapereita, joiden korot ovat nousseet enemmän kuin mitä se pitää perusteltuna. Varsinaista uutta tässä ei tullut, Heiskanen sanoi.
Uudesta välineestä korkoeroihin puuttumiseksi on puhuttu pitkään, mutta valmista ei ole tullut. Nyt on luvattu nopeuttaa sen kehitystä.
– Euroopan keskuspankin pitää vastata huutoonsa ja tuoda esille, mikä tämä uusi väline on, Heiskanen sanoi STT:lle.
Eurokriisin aikana EKP:n edellinen pääjohtaja, nyt Italian pääministeriksi siirtynyt Mario Draghi lupasi tehdä kaiken tarvittavan (Whatever it takes) markkinoiden vakauttamiseksi. Tuolloin Draghi sai puheellaan markkinat rauhoittumaan.
– Nyt nähtäväksi jää, kuinka vakuuttavina EKP:n toimia pidetään, Heiskanen sanoi.
Toisaalta nyt meneillään oleva korkomyllerrys on selvästi eurokriisiä pienempi, hän lisäsi.
– Vaihtelut eivät ole suuruudeltaan edes sitä luokkaa mitä nähtiin koronapandemian alussa. Ja keskuspankki on kuitenkin valmiina toimimaan.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ei uskonut, että EKP:n toimet vielä tässä vaiheessa riittävät rauhoittamaan markkinoita tai estämään Italian korkojen nousua jatkossa. EKP:ltä oli odotettu reaktiota jo viime viikolla, ja kun mitään ei kuulunut, näkyi reaktio koroissa.
– Ensisijainen työkalu tässä ovat nuo pandemia-ajan osto-ohjelman velkakirjojen uudelleensijoitukset. Jos niitä tehdään riittävän aggressiivisesti, voidaan saadakin markkinaliikettä, hän sanoi STT:lle.
Välineen tärkein komponentti tulevat olemaan velkakirjaostot, joita voidaan kohdentaa tarpeen mukaan.
– Eli käytännössä tarkoittaa, että voidaan ostaa esimerkiksi pelkkää Italiaa, von Gerich sanoi.