EK:n Vuori: USA:n kilpailijamaille "aika kovaa kyytiä"
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Timo Vuori sanoo, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämät tuontitullit olivat ennakoitavissa, mutta yllätyksiäkin tuli.
– EU:n osalta puhuttiin pelkona, että tullit asettuvat 10 ja 20 prosentin väliin, ja nyt ne asettuivat 20 prosenttiin. Se on tietysti paljon satuttavampi kuin 10 prosenttia, Vuori sanoo.
Hän lisää, että alkuun ajateltiin noin 15 maan saavan ”kuritusta”, mutta lopulta tulleja määrättiin tätä huomattavasti laajemmin.
– Kyllä tässä aika kovaa kyytiä annetaan Yhdysvaltojen kilpailijamaille. Väistämättä tällä on vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kaupan arvoketjuihin ja talouteen. Monessa yrityksessä tällä hetkellä mietitään sekä Yhdysvalloissa että kumppanipäässä maailmalla, että mitä seuraavaksi.
Vuori sanoo toivovansa, että EU-komissio ja Yhdysvallat pystyisivät neuvottelemaan tiettyjen tullien yhdenmukaistamisesta ja poistamisesta. Hän kuitenkin huomauttaa, että tässä maailmantilanteessa ja presidentti Trumpin tuntien se ei ole helppoa.
Vuori arvioi EU:n osalta, että Yhdysvaltain määräämä 20 prosentin tulli siirtyy loppuhintaan amerikkalaisille.
– Se syö hintakilpailua Yhdysvaltain markkinoilla. Toisaalta se, että kilpailijamailla on vielä korkeammat tullit, voi vaikuttaa siihen, että meidän kilpailuasetelmamme joihinkin kilpailijamaihin ei niin paljon heikkene. Suhteessa amerikkalaisiin palvelutuottajiin ja tavaroiden toimittajiin se heikkenee, jos kilpailijat tulevat sieltä. Tässä on aika paljon yritys- ja toimialakohtaisia eroja.
Kilpailijamaista esimerkiksi Kiinalle asetettiin 34 prosentin tulli, Japanille 24:n, Etelä-Korealle 25:n ja Britannialle 10:n.
– Kyllä tällä on taloutta halvaannuttava vaikutus ensivaiheessa ja sitten myös varmasti inflaatiota kasvattava. Pitkällä aikavälillä tämä johtanee toimitusketjujen muutoksiin ja konsernien sisäisiin muutoksiin, mutta ne eivät ihan yhdessä yössä tapahdu.
Vuori sanoo myös, että nähtäväksi jää, kuinka pitkäaikaisia tullit ovat.
– Huonossa skenaariossa ne jäävät pitkäaikaisiksi. Osa yrityksistä satsaa voimakkaammin Yhdysvaltoihin pidemmällä aikavälillä ja lisää siellä tuotantoa. Osa sitten hakee ehkä joitain muita markkinoita, joissa kilpailukyky on parempi. Mutta vielä on liian aikaista vetää johtopäätöksiä.
Vuori huomauttaa, että tullien ulkopuolelle jäi yhä asioita, kuten esimerkiksi lääkkeet, kupari, kriittiset maamineraalit ja jalometallit.
– Niiden osalta tehdään vielä lisäselvityksiä. Esimerkiksi lääketeollisuudessa Yhdysvaltain-viennin merkitys on meille 40 prosenttia. Täytyy toivoa, että sinne ei ole mitään lisätulleja viritteillä.
Vuori sanoo, että vaikka viejä joutuu maksamaan tuontitullit, käytännön tiukassa liiketoiminnassa lopulta laskun maksaa loppuasiakas.
– Eli kyllä amerikkalainen yritys ja kuluttaja sen loppupeleissä maksaa. Tämä on tällaista hölmöläisten puuhaa, että pidennetään takkia leikkaamalla toisesta päästä ja liittämällä toiseen. En ole vielä nähnyt ja kuullut sellaista makroekonomistia, joka sanoisi, että tällaiset kokeilut ovat menestystarinoita.
Vuori sanoo, että globaaleissa arvoketjuissa tuotteet valmistetaan ja ne tulevat useista eri maista.
– Totta kai Trumpilla on huoli, kun Yhdysvalloissa ei ole teräs- tai laivanrakennusteollisuutta tai jotain muuta kriittistä teollisuutta, jota esimerkiksi kansallisen turvallisuuden nimissä tarvitaan. Näiltä osin Yhdysvaltojen pitää miettiä, miten teollista pohjaa vahvistetaan.
Hän arvioi, että todennäköisesti Trumpin presidenttikauden aikana tullien myönteisiä vaikutuksia Yhdysvaltain talouteen ei nähdä.
– Kun Trumpin ensimmäisellä kaudella tulleja yritettiin, niin joitakin työpaikkoja ja investointeja tuli, mutta samalla myös katosi. Vaikea kuvitella, että toisella kaudella tällaisilla toimilla työllisyyttä lisättäisiin kokonaismääräisesti.