Ehdokkaan kumppani, valmentaja, kriitikko ja kannustaja – Vaalipäälliköllä on monta roolia
Keskustalla on 216 kansanedustajaehdokasta. Yksikään ei selviä yksin. Jokainen tarvitsee tukiryhmän tai vaalitiimin.
Ehdokkaat kuvailevat hyvin samaan tapaan:
– Pitää olla tukiryhmä. Pitää olla vaalitiimi. Yhdessä pohditaan ja porukalla päätetään. Jaetaan tehtävät ja yritetään katsoa, että kaikkien erityisosaamiset hyödynnetään.
Ja keskeisessä roolissa on tietysti vaalipäällikkö.
Aikoinaan vaalipäällikön keskeisin tehtävä oli pysytellä kalenterinsa kanssa lankapuhelimen vierellä sillä aikaa, kun ehdokas kiersi maakuntaa.
Teknologia on sittemmin kehittynyt. Vaalipäällikön toimenkuva on muuttunut, mutta merkitys ei ole vähentynyt.
Yksityiskohdissa on vaihtelua, mutta ehdokkaan ja hänen työparinsa yhteydenpito on aina tiivistä. Vaalipäällikköä kuvaillaan asiantuntijaksi, rinnalla kulkijaksi, tukijaksi, kriitikoksi.
Hän pitää kaikki langat käsissään. Hänen on tiedettävä, mitä missäkin vaiheessa kuuluu tehdä, jotta vältytään viime hetken paniikilta. Hän rohkaisee silloin, kun menee huonosti, mutta pudottaa myös tarvittaessa maan pinnalle.
Kymmenistä vaaleista kokemusta kerännyt veteraani sanoo, että vaalipäällikön on myös uskallettava avata suunsa silloin, kun ehdokas selkeästi on väärässä.
Vaalipäällikön valinta voi olla kampanjan onnistumisen kannalta ratkaiseva päätös, etenkin jos ehdokas itse on kokematon.
– Allekirjoitin suostumuksen aivan ensimmäisten joukossa. Koska minulla ei ole aikaisempaa kokemusta, otin heti yhteyttä raumalaiseen Satu Pietilään, joka oli itse ollut ehdokkaana edellisissä vaaleissa, sanoo Satakunnan vaalipiirin ehdokas Kirsi Hassinen Eurajoelta.
Naiset eivät entuudestaan olleet lähemmin tuttuja, mutta yhteinen sävel löytyi helposti ja vaalityö on sujunut mutkattomasti. Molemmat näkevät, että kyseessä on etenevä projekti, jossa on asetettu tavoitteet ja osatavoitteet.
– Asiat pitää tehdä oikeassa järjestyksessä ja budjetin raameissa, tiivistää Satu Pietilä.
Kirsi Hassisen mielestä kampanjointi on ollut mukavaa. Ei ollenkaan niin vaikeaa kuin ennakkoon olisi voinut luulla.
– Ainoa kamala paikka oli virallisten valokuvien ottaminen. Tuntui pönötykseltä, hän huokaa.
Omat mainoskuvat otettiinkin rennommin. Luonnossa.
Kiinteistövälittäjä Kaisa Liski Hausjärveltä on ehdolla Hämeen vaalipiirissä. Hän nappasi vaalipäällikökseen nuoren, vasta 19-vuotiaan keskusta-aktiivin Jaakko Kujalan Helsingistä.
– Törmäsimme toisiimme keskustan risteilyllä ja keskustelimme pitkään. Kaisa pyysi heti mukaan vaalityöhön, aluksi kyllä vähän pienempään rooliin, kertoo Kujala.
Hän hoitaa vaalitöitä pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin eikä osallistu varsinaisiin vaalitilaisuuksiin. Niissä ahkeroi muu tukiryhmä.
Kujala käy jatkuvasti keskusteluja ehdokkaan kanssa ja auttaa muun muassa blogin päivittämisessä.
– Minä kirjoitan, Jaakko oikolukee ja julkaisee, kuvailee Kaisa Liski.
Hän arvioi, että nuori vaalipäällikkö tuo lisäarvoa vähän varttuneemmalle ehdokkaalle.
– Ja muutenkin mielelläni nostan nuoria esiin ja annan heille mahdollisuuksia.
Yleensä vaalipäällikkö on välttämätön, mutta poikkeuskin löytyy. Kun keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto asettui kansanedustajaehdokkaaksi, hän arveli, että vaalityö on jo riittävän tuttua.
– Tiedän, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja miten asiat järjestetään, tunnen alueen ja kontaktit ovat olemassa, kaikki tarvittavat puhelinnumerot selvillä, hän luettelee.
– Mutta muutamia nuorempia ihmisiä kyllä tarvitsen avuksi mainonnan suunnittelussa ja sosiaalisen median käytössä.
Lehto nostaa esiin erityisesti Janne Kaisanlahden, joka on ehdokkaana eurovaaleissa ja kiertää nyt kenttää yhdessä kansanedustajaehdokkaiden kanssa.
– Autan Pekkaa, autan Eeva Maria Maijalaa, jonka avustajana olen toiminut eduskunnassa, ja autan muitakin ystäviäni eri vaalipiireissä, selventää Kaisanlahti.
Näin hän on toiminut aikaisemmissakin vaaleissa, ja Pekka Lehto pitää sitä hyvänä:
– Joukkuepeliähän tämä on ja hyvässä hengessä mennään eteenpäin.