Tutkija: Edustajainhuoneen äänestyssirkus oli kuvaava alku kahden vuoden kaaokselle
Yhdysvaltain edustajainhuoneen tulevasta kahden vuoden rupeamasta on tulossa vaikea, ennakoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén. Poliittiseksi sirkukseksi äitynyttä monipäiväistä äänestysrupeamaa Lindén pitää ”kuvaavana alkuna kahden vuoden kaaokselle”.
– Kyllä siitä todella vaikeaa tulee. Kevin McCarthy joutui koko ajan tekemään suurempia ja suurempia myönnytyksiä, ja hän joutuu kumartamaan ääriryhmille tästä eteenpäinkin. Hänen pitää pyrkiä miellyttämään kaikkia, Lindén sanoo.
Lindénin mukaan kukaan ei tällä hetkellä tiedä varmuudella, mitä kaikkea uusi puhemies on kenellekin luvannut. Yksi asia on kuitenkin selvä: lupauksia on annettu paljon.
– Nyt äärilaidan kannattajilla saattaa esimerkiksi olla todella paljon sanottavaa sen suhteen, keitä republikaaneista valitaan mihinkin tärkeään asemaan, kun esimerkiksi uusia komiteoita muodostetaan. Eli normaalien toimintojen vaarantaminen jatkuu.
Äänestysrumban aikana maltillisemmat republikaanit olivat toistuvasti huolissaan siitä, että republikaanien repivä jäsentenvälinen riitely hyödyttää ennen kaikkea demokraatteja, jotka vain seuraavat tilannetta ja hykertelevät tyytyväisinä.
– Paljon riippuu nyt siitä, ajattelevatko demokraatit tätä vain puoluepoliittisesta näkökulmasta, vain miettivätkö he myös sitä, mitä ovat äänestäjilleen luvanneet. Jos jälkimmäinen kiinnostaa enemmän, myös heillä on syytä olla todella huolissaan, Lindén muistuttaa.
– Mitä tapahtuu, jos esimerkiksi velkakatosta ei saada sovittua? Liittovaltion toimintoja joudutaan tietysti sulkemaan, mutta entäpä jos vaikkapa puolustusvoimia ei saada enää rahoitettua? Nykyisessä kongressissa on paljon sellaisia edustajia, jotka eivät ole kiinnostuneet kompromisseista.
Lindénin mukaan monet republikaanien tavoitteista edustajainhuoneessa olivat jo alun perinkin sellaisia, joilla he keskittyivät lähinnä poliittisten irtopisteiden hakuun. Tämä on osaltaan myös käytännön sanelemaa, koska demokraattien hallitessa senaattia republikaanit tietävät, että mahdollisuudet suurten muutosten saamiseen läpi ovat varsin vähäisiä.
Loppiaisena kaksi vuotta sitten kiukkuiset ex-presidentti Donald Trumpin kannattajat mellakoivat ja valtasivat kongressirakennuksen, ja kaksi vuotta myöhemmin edustajainhuoneen puhemiehen vaaliin saatiin kulutettua eniten aikaa 160 vuoteen.
Vaikka loppiaismellakoiden jälkeen ei tapahtunutkaan nopeaa käännettä parempaan, Lindén sanoo olevansa nyt vähemmän huolestunut Yhdysvaltain demokratian tilasta kuin viime syksyn välivaalien alla.
– Ensimmäinen syy on se, että niin sanottuja vaalikieltäjiä eli sellaisia henkilöitä jotka edelleen väittävät Joe Bidenin voittaneen presidentinvaalit vilpillisesti tuli nyt valituiksi lähinnä vain sellaisissa vaaleissa, joissa heille ei ollut vaihtoehtoa. Jos haastaja löytyi, he hävisivät.
Lindénin mukaan tämä kertoo siitä, etteivät äänestäjät enää halua, että tällä väitteellä kampanjoivat menestyvät.
– Toinen syy on se, että nyt työnsä lopettanut kongressi sai viime töikseen hyväksyttyä vaalilain uudistuksen, jolla pyritään estämään kongressin valtauksen kaltaiset tapahtumat. Eihän laki toki aukoton ole, mutta sen hyväksyminen vaati puoluerajat ylittävää yhteistyötä, ja siihen kongressi oli valmis.
Haasteita riittää silti edelleen.
– Iso osa kansasta on sitä mieltä, että oli vallassa kumpi puolue tahansa, mitään ei saada aikaiseksi, vaan pelkästään riidellään. Demokratia on yhteinen sopimus, ja jos suuri osa kansasta on valmis sen irtisanomaan, niin liittovaltion on erittäin vaikeaa pysyä pystyssä.