Eduskuntavaalien ehdokkaat selkeästi korkeammin koulutettuja ja parempituloisia kuin äänioikeutetut – naisten osuus suurempi kuin koskaan
Eduskuntavaalien ehdokkaissa on Tilastokeskuksen mukaan enemmän 30–60-vuotiaita ja korkeakoulutettuja kuin väestössä muuten. Naisten osuus ehdokkaista on suurempi kuin koskaan, lähes 43 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastosta.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Walleniuksen mukaan ehdokasprofiilissa ei ole mitään erityisen yllättävää tällä kertaa.
– Ehdokkaat ovat selkeästi korkeammin koulutettuja ja parempituloisia kuin äänioikeutetut, mutta näin se on ollut aiemmissakin eduskuntavaaleissa, Wallenius sanoo STT:lle.
Samoin tilastoissa näkyy Walleniuksen mukaan se, että alle 30-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat ovat selkeästi vähemmän edustettuina, mikä näkyy siinä, että työllisiä on valtaosa ehdokkaista.
– Esimerkiksi eläkeläisiä on vähemmän. Se on aika lailla vakiintunut tilanne.
Korkeimmin koulutettuja ovat kokoomuksen ehdokkaat, joista yli 60 prosentilla on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto.
Myös RKP:n ja vihreiden ehdokkaista yli puolella on vähintään ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Eduskuntapuolueista vähiten korkean tason tutkinnon suorittaneita on vasemmistoliiton, Liike Nytin ja perussuomalaisten ehdokkaissa.
Ehdokkaiden keski-ikä on 45,8 vuotta ja äänioikeutettujen 51,7 vuotta.
Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039.
Naisten osuus ehdokkaista on pienin Liike Nytillä (34,5 prosenttia) ja suurin vihreillä (60,8 prosenttia).
Walleniuksen mukaan naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia.
Myös enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naisten osuus kaikista äänioikeutetuista on lähes 52 prosenttia.
Vaaleihin asetettiin 44 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, yhteensä 2 424 ehdokasta. Heistä 960 on kunnanvaltuutettuja ja 170 nykyisessä eduskunnassa istuvia kansanedustajia.
Eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna on SDP:llä ja perussuomalaisilla, yli 40 prosenttia kummallakin.
Kunnanvaltuutettujen osuus ehdokkaista on suurin perussuomalaisilla, lähes 79 prosenttia.
Suurin aluevaltuutettujen osuus on puolestaan kokoomuksella, jonka ehdokkaista lähes 42 prosenttia istuu aluevaltuustoissa.
Aluevaltuutettuja on noin 21 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Ehdokkaita asetti 22 rekisteröityä puoluetta. Vaaleihin osallistuvia puolueita on kolme enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.
Eduskuntavaalien kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90 prosenttia, ruotsinkielisiä 6,7 prosenttia ja vieraskielisiä 2,8 prosenttia. Vieraskielisistä ehdokkaista suurin osa on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä, joissa on myös enemmistö vieraskielisistä äänioikeutetuista.
Eduskuntapuolueista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin vasemmistoliitolla, 7,4 prosenttia.
Walleniuksen mukaan vieraskielisten äänioikeutettujen määrä ja osuus on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een.
Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset.
