Brittitutkija: Trumpia ei kiinnosta lopulta yhtään se, kuka Ukrainaa pitää hallussaan
Brittitutkija Keir Gilesin mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Venäjä-kommenteista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Trump arvioi Venäjän olevan suurissa vaikeuksissa ja presidentti Vladimir Putinin tuhoavan maansa, jos tämä ei suostu rauhaan sodassa Ukrainaa vastaan.
Gilesin mukaan lopulta vain teot ratkaisevat, sillä Trumpin puheet ovat aiemminkin olleet ristiriitaisia ja täyttä performanssia. Puheiden ja todellisuuden törmätessä presidentin linja voi muuttua nopeasti.
Trump toki ottaisi itselleen mieluusti pr-voiton Ukrainan sodan päättämisestä. Hänen aiempi käytöksensä on Gilesin mukaan kuitenkin osoittanut, ettei Trumpia lopulta kiinnosta paljoakaan, onko Ukraina itsenäinen demokratia vai julman venäläismiehityksen alla.
– Itäisen Euroopan mailla ei siis ole mitään syytä olla vähemmän huolissaan tulevaisuudestaan kuin eilen, Giles sanoi STT:n puhelinhaastattelussa tiistaina.
Hänen mukaansa Trumpilla on nyt vaalikamppailun ja löysien Ukrainan sodan lopettamista koskeneiden puheiden jälkeen edessään se todellisuus, että osapuolten tavoitteet ovat edelleen mahdottomia sovittaa yhteen: Venäjä haluaa tuhota Ukrainan, ukrainalaiset taas selvitä hengissä.
– Trumpkaan ei voi saavuttaa mahdotonta eli pysyvää rauhanratkaisua, joka tyydyttäisi molempia osapuolia, Giles sanoo.
Trump lausahti tiistaina paikallista aikaa myös, että Venäjä olisi menettänyt sodassa jo lähes miljoona sotilasta.
– Hän (Putin) ei voi olla innoissaan, koska hänellä ei mene hyvin. Hän kyllä jauhaa eteenpäin, mutta useimmat ihmiset ajattelivat, että sota olisi ohi noin viikossa, ja nyt se jatkuu jo kolmatta vuotta, Trump kuvaili.
Gilesin mukaan tällaiset kommentit tuskin saavat palstatilaa Venäjän tiedotusvälineissä, kun ne uutisoivat Yhdysvaltain presidentinvaihdoksesta.
Trumpin vähäisestä kiinnostuksesta Eurooppaan yleisemminkin saattaa kieliä se, ettei Natolle tai Ukrainalle uhrattu presidentin varsinaisessa virkaanastujaispuheessa sanaakaan. Gilesin mukaan tämä ei ole uutta saati yllättävää.
– Yhdysvallat on sanonut jo vuosia kaikille, jotka ovat vain olleet valmiita kuuntelemaan, että Eurooppa on yhä vähemmän merkittävä ja saa siten (Yhdysvalloilta) yhä vähemmän resursseja ja huomiota verrattuna Kauko- tai Lähi-itään, Giles muistuttaa.