Britannia jätti EU:n, jättääkö Skotlanti Britannian? – Tämän viikon vaaleista odotetaan vihjettä tulevasta
Britanniassa äänestetään tällä viikolla alueparlamentti- ja paikallisvaaleissa, ja suuri huomio on kiinnittynyt Skotlantiin.
Parlamenttivaaleille on aseteltu julkisuudessa roolia eräänlaisena esiäänestyksenä itsenäisyydestä: jos itsenäisyysmielinen Skotlannin kansallispuolue SNP saa enemmistön skottiparlamenttiin, se vie eteenpäin vaatimusta uudesta kansanäänestyksestä.
SNP:n johtaja, Skotlannin nykyinen pääministeri Nicola Sturgeon on hieman toppuutellut tulkintaa parlamenttivaaleista itsenäisyysäänestyksenä ja vakuutellut, että torstain äänestys ei ole yhtä kuin äänestys Skotlannin asemasta.
– Ihmisiä ei pyydetä äänestämään kyllä tai ei. Kun pyydämme ihmisiä tekemään tuon valinnan, niin kuin teimme vuonna 2014, laitamme eteenpäin yksityiskohtaisen esityksen, Sturgeon kommentoi BBC:n haastattelussa sunnuntaina Scotsman-lehden mukaan.
Tällä hetkellä SNP johtaa gallupkyselyitä selvin lukemin. Auki on vielä, turvaako johtoasema puolueelle enemmistöä skottiparlamentissa. Edellisissä vaaleissa SNP ei saanut yksin enemmistöä, ja se on johtanut Skotlantia vähemmistöhallituksena.
SNP:n vaalikampanjaa on varjostanut Sturgeonin edeltäjän Alex Salmondin paluu vaalikentille. Salmond on perustanut itsenäisyysmielisen Alba-puolueen, joka pyrkii haalimaan niin ikään skottinationalistien ääniä.
Salmond haluaisi uuden itsenäisyysäänestyksen heti vaalien jälkeen, kun taas SNP:n Sturgeonin suunnitelma tähtää uuteen kansanäänestykseen vasta koronapandemian hellitettyä.
Salmondin maine on ryvettynyt ahdisteluskandaalissa. Vuonna 2019 hän sai syytteet pääministerikautensa aikaisista raiskausyrityksistä ja seksuaalisista ahdisteluista, ja viime vuonna oikeus totesi hänet syyttömäksi.
Skandaalin laineet koskettivat myös Sturgeonia, jonka harkintakykyä on muun muassa kyseenalaistettu.
Läheskään kaikki puolueet Skotlannissa eivät tue uutta itsenäistymisäänestystä. Esimerkiksi konservatiivit ja työväenpuolue vastustavat ajatusta. Ne tahtoisivat keskittyä mieluummin koronaelpymiseen.
Skotlannin parlamentilla on valtaa päättää esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen ja liikenteeseen liittyvistä asioista.
Vaalien aluspäivinä SNP:n Sturgeon onkin pyrkinyt suuntaamaan keskustelua elpymiseen. Hänen mukaansa etusijalla vaalien jälkeen tulisi olla ulospääsy pandemiasta ja elpymisen vauhdittaminen.
Vuoden 2014 kansanäänestys Skotlannin itsenäistymisestä päättyi selkein luvuin. Silloin 45 prosenttia skotlantilaisista äänesti itsenäistymisen puolesta ja 55 prosenttia Britanniassa pysymisen puolesta.
Britannian kansanäänestys EU-erosta vuonna 2016 sekoitti kuitenkin pakan täysin. Selvä enemmistö skotlantilaisista olisi halunnut jäädä Euroopan unioniin, mutta kokonaisuudessaan vaalitulos kallistui brexitin puolelle.
Brexitin vuoksi vaatimukset uudesta itsenäistymisäänestyksestä ovat saaneet pontta. Kysymykseksi myös jää, asettuisivatko skotlantilaiset lopulta itsenäistymisen kannalle, jos uusi kansanäänestys järjestettäisiin.
On arvioitu, että itsenäistyminen kävisi Skotlannille kalliiksi. London School of Economicsin tutkimuksen mukaan brexit ja itsenäistyminen voisivat jättää Skotlannin bruttokansantuotteeseen pitkällä aikavälillä 6,5–8,7 prosentin loven.