Bosnia-Hertsegovinassa serbitasavallan entinen johtaja julisti puolueensa vaalivoiton
Bosnia-Hertsegovinan vaaleissa serbitasavallan entinen johtaja Milorad Dodik julisti ensimmäisenä puolueensa vaalivoiton. Dodikin mukaan hänen puolueensa voitti vaalit serbitasavallassa ja säilytti valtansa maan presidenttineuvostossa.
Bosnia-Hertsegovina äänesti sunnuntaina vaaleissa, joissa valittiin edustajat muun muassa kolmijäseniseen presidenttineuvostoon, parlamenttiin ja kantonien johtoon.
Viranomaisten mukaan äänestysprosentti vaaleissa laski vuoden 2022 vaaleista kymmenen prosenttiyksikköä noin 42 prosenttiin.
Keskeisin vaalitaisto nähtiin presidenttineuvoston paikoista, jotka on jaettu bosniakkien, serbien ja kroaattien kesken.
Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, Dodikin serbinationalistipuolueen ehdokas Zeljka Cvijanovic oli säilyttämässä paikkansa neuvostossa. Serbitasavaltaa aiemmin johtanut Dodik ei itse ollut ehdolla, sillä hänet tuomittiin viime vuonna vankeuteen, ja hän sai kuuden vuoden porttikiellon poliittisiin virkoihin.
Yhä merkittävässä asemassa puolueessaan oleva Dodik kiitti vaalien jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia sekä liittolaistaan, Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
– Ilman Donald Trumpin mahtavaa voittoa — olisimme luultavasti poliittisesti kuolleita tänään, Dodik lausui kannattajilleen.
Sodan jakolinjat varjostamassa vaaleja
Vaalivoittajaksi julistautuivat myös istuva bosniakkipresidentti Denis Becirovic sekä kroaattien presidenttineuvostopaikasta kisannut Darijana Filipovic.
Sosiaalidemokraatteja edustava Becirovic ajaa maata kohti Euroopan unionia ja sotilasliitto Natoa, kun taas Dodikin puolue vastustaa äänekkäästi EU-jäsenyyttä.
– Vapautta rakastava, antifasistinen ja kansalaislähtöinen Bosnia-Hertsegovina elää, Becirovic sanoi kannattajilleen.
Vaaleja olivat yhä varjostamassa Bosnian sodan aikaiset etniset ja poliittiset jakolinjat.
Bosniassa neljä vuotta kestänyt sota päättyi Yhdysvaltojen välittämään Daytonin rauhansopimukseen vuonna 1995. Sopimuksessa Bosnia säilytti kansainvälisesti tunnustetut rajansa, mutta se jaettiin kahteen pitkälti autonomiseen alueeseen: serbitasavaltaan ja Bosnia-Hertsegovinan liittovaltioon, jota asuttaa pääasiassa bosniakki- ja kroaattiväestö.
Autonomisia alueita yhdistää heikko keskushallinto, mikä usein halvaannuttaa päätöksenteon.