Ansiosidonnainen kannustaa hyvin pätkä- ja osa-aikatöihin
Suomen työttömyysturva kannustaa etenkin ansiosidonnaista ja peruspäivärahaa saavia sankoin joukoin työntekoon, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksestä. Työttömyyden aikainen lyhyt- ja osa-aikainen työnteko on myös lisääntynyt Suomessa koko 2010-luvun.
Vuonna 2014 käyttöön otettu työttömyysturvan suojaosa puolestaan ei ole VATTin mukaan tuonut suuria muutoksia tilanteeseen. Suojaosa mahdollistaa työttömälle enintään 300 euron työtulot kuukaudessa ilman, että työttömyysetuuden määrä vähenee. Lakimuutoksen tavoitteena oli kannustaa työttömiä ottamaan vastaan töitä.
– Suojaosa paransi kannustimia monissa tapauksissa ihan reilusti, mutta kun ne olivat jo valmiiksi aika hyvät, sillä ei ollut suurta vaikutusta, sanoo VATTin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä STT:lle.
Ennen suojaosan käyttöönottoa kaikki työtulo vähensi työttömyysetuuden määrää. Menetystä lievensi kuitenkin jo silloin mahdollisuus osittain työllistyneille tarkoitettuun soviteltuun ansiopäivärahaan. Vuodesta 2014 eteenpäin tällaisen etuuden ehdot ovat olleet työttömälle aiempaankin paremmat.
Työttömän kukkarossa soviteltu ansiopäiväraha painaa merkittävästi: VATTin mukaan jopa kahdella kolmesta soviteltua ansiopäivärahaa saaneesta tulotaso oli vuosina 2014–2016 joko samansuuruinen tai korkeampi kuin työttömyysetuuden perusteena oleva palkka.
Naisista noin 15 prosenttia saa soviteltua etuutta, kun miehillä osuus on puolta pienempi.
Osittaisen työllistymisen kannustimet ovat erityisen hyvät ansiosidonnaista päivärahaa saaville, jotka eivät tyypillisesti saa tarveharkintaisia etuuksia. Tilanne on VATTin mukaan toinen silloin, kun toimeentulo on riippuvainen asumistuen ja toimeentulotuen kaltaisista etuuksista. Näitä työtulo leikkaa kovalla kädellä.
Ongelma on ollut jo hyvän aikaa tiedossa, ja sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Petri Böckerman että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen yhtyvät VATTin huoleen kannustinloukuista.
Böckerman kuitenkin painottaa, että on lyhytnäköistä tarkastella työnteon kannattavuutta vain kuluvan hetken näkökulmasta.
– Jos ajatellaan kymmeniä vuosia, työnteko on aina kannattavaa. Elinkaaren tulot ovat superpaljon korkeammat, jos osallistuu työmarkkinoille.
Toimeentulo- ja asumistukiin liittyvät ongelmat ovat kiertäneet jo useiden työryhmien asialistoilla. Ratkaisua on haravoitu monelta suunnalta.
Yhdeksi näistä Valkonen mainitsee perustulokokeilun, jolla haetaan tietoa siitä, miten kannustinloukun väheneminen vaikuttaisi työvoiman tarjontaan.
Lisäksi sekä Valkonen että Kyyrä nostavat esiin reaaliaikaisen tulorekisterin, jota on suunniteltu otettavaksi käyttöön ensi vuoden alusta. Rekisteriin kirjautuisivat viiveettä ainakin ansiotulot ja etuudet, mikä helpottaisi tukipäätösten automatisointia ja siten lyhentäisi käsittelyaikoja.
Kannustinloukkujen vähentäminen on silti työläs tehtävä. Kyyrän mukaan tärkeää on erityisesti se, että etuuksia katsotaan kokonaisuutena eikä ratkaisua haeta yksittäisten tukien sorvaamisesta. Yksinkertaista ratkaisua tuskin löytyy.
– Ei siihen ole mitään viisasten kiveä, Kyyrä toteaa.