"Alkoi soida Suomi-iskelmä päässä" – Näin Ylen raati arvioi Saarikon esiintymistä puheenjohtajatentissä

Keskusta

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puhui vahvasti puolueen omalle väelle tiistai-iltaisessa Ylen kuntavaalitentissä, Ylen aamussa analysoitiin keskiviikkoaamuna.

Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen katsoo, että aluepolitiikan ja keskellä olemisen ääni tuli esiin myös mielenmaisemassa, kun maltti ja tasapaino toistuivat puoluejohtajan retorisessa, mielikuvia täynnä olevassa puheessa.

– Maaseudusta maalailtiin hyvin kaunista kuvaa. Alkoi soida Suomi-iskelmä päässä näistä kielikuvista, Pokkinen sanoi.

Tampereen yliopiston valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen pitää kiinnostavana sitä, ketä vastaan Saarikko puhui.

– Siellä oli tulilinjalla vihreät ja tiivis yhteiskuntarakenne uhkakuvan muodossa, ei niinkään vastustajana. Sitten siellä mainittiin rivien välissä perussuomalaiset ja se, kuinka keskusta on yhteistyöpuolue.

– Kumpaakaan puoluetta ei oikeastaan mainittu nimeltä, mutta kävi selväksi kenestä puhuttiin, Kestilä-Kekkonen toteaa.

Saarikko totesi, että vahvat voimat vievät nyt politiikkaa pois keskeltä, kun vielä 10 vuotta sitten keskustaan oli tulijoita.

Keskustajohtaja korosti, ettei hän kannata ääripäisiä ajatuksia. Siihen ei ole välttämättä uskomista, jos joku lupaa palauttaa menneen tai tehdä kaiken ihan toisin, Saarikko sanoi.

Kestilä-Kekkonen sanoo Saarikon tekevän tällä vahvaa eroa perussuomalaisiin.

– Nyt on vähän niin, ettemme tiedä, kuinka vahva haaste perussuomalaisista tulee. Perussuomalaisten kuntavaalikannatus oli viime vaaleissa niin heikko, mutta puolue oli hallituksessa ja hajaannuksessa. Varmasti nyt kuntavaalikannatus on paljon suurempi, professori arvioi.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen sanoi, ettei hän valvo asian vuoksi öitään, vaan keskittyy keskustan sanomaan.

– Tässä keskustelussa ollaan ihan suomalaisen yhteiskunnan kehittämisen ytimessä. Tehdäänkö täällä politiikkaa pelottelemalla ja ajamalla ihmisiä vastakkain vai yhteistyöllä?

Honkonen sanoo, että yhteistyökyky on ennen haluttu nähdä vahvuutena Suomen politiikassa, mutta nyt suuntaus näyttää toisenlaiselta.

– Puhutaan niinkin isosta asiasta kuin millaisia koalitiohallituksia Suomessa voi syntyä tulevaisuudessa, Honkonen muistuttaa.