Asiantuntija: Droonihyökkäys voi poikia myös vääriä havaintoja ja matkimista
Drooniasiantuntija pitää hieman yllättävänä sitä, ettei Tanskassa ollut ainakaan vielä torstaiaamupäivään mennessä tavoitettu useiden lentokenttien liikennettä sekoittaneita drooneja tai niiden lennättäjiä.
Operatiivinen johtaja Ville Herva Sensofusion-teknologiayhtiöstä sanoo, että tälle voi olla useita selityksiä, kuten esimerkiksi uutisoinnin jälkeen tehtävät väärät havainnot.
– Tällaiset ilmiöt usein kehittyvät, ei nyt ehkä ihan hysteriaksi, mutta ihmiset kuitenkin katselevat paljon enemmän taivaalle, Herva kertoo STT:lle.
Hän viittaa Lontoon Gatwickin lentokentän vuonna 2018 sekoittaneeseen droonivälikohtaukseen, joka jäi lopulta mysteeriksi vailla pitäviä todisteita droonien läsnäolosta kentällä. Yhdeksi selitykseksi on tarjottu massahysterian aiheuttamia vääriä havaintoja.
Tanskassa drooneista on tehty näköhavaintoja, ja valot päällä lentävistä kohteista on myös filmimateriaalia.
– Kyllähän se vaikuttaisi sitä, että jos sinne (lentokentälle) mennään törkeästi päälle ja valot päällä, niin siinä yritetään joku viesti välittää, Herva pohtii.
Sensofusion on erikoistunut droonien havaitsemis- ja torjuntajärjestelmiin. Herva korostaa kommentoivansa Tanskan tapahtumia yleisellä tasolla.
Tanskalaisten viranomaisten kommentit aina pääministeriä myöten viestivät Hervan mukaan siitä, että drooniuhka on ollut aito ja totuuspohjaa sille löytyy.
– Mutta tämä suurella varauksella, koska mehän emme ole päässeet kaikkia niitä tietoja analysoimaan – ja jos olisimme päässeet, emme voisi niitä mitenkään kommentoida, Herva sanoo.
Hänen mukaansa tutkat ovat todella hyviä havaitsemaan ilmassa olevien esineiden sijainnin, etäisyyden ja kokoluokan, mutta kohteen tunnistaminen voi jäädä puutteelliseksi.
– Tutkalaitteistosta riippuen esimerkiksi droonin ja linnun erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa, Herva sanoo.
Lisää varmuutta havainnosta saadaan yhdistämällä tutkaan kamera ja analysoimalla radioliikennettä.
– Se on meilläkin ensisijainen metodi, koska suurin osa drooneista kommunikoi lennättäjän ja droonin välillä nimenomaan radioyhteydellä. Sieltä me saamme sitten eritasoisia varmuusasteita – kuluttajadrooneista lähes sataprosenttisen varmuuden, Herva sanoo.
Tietoja analysoiva ammattilainen ei myöskään sotke droonin lennätyssignaalia esimerkiksi wifi- tai mobiilitukiasemaan, Herva sanoo.
Niin Tanskassa kuin Suomessakin lentokenttiä on paljon. Hervan mukaan niitä kaikkia ei ole ainakaan tähän mennessä ollut realistista suojata parhailla mahdollisilla havainnointilaitteistoilla, joilla voi päätellä hyvinkin helposti radioliikenteellä ohjattavan droonin ja sen lennättäjän tarkan sijainnin.
– Niitä on kyllä joillakin lentokentillä, mutta en voi kommentoida, että esimerkiksi millä pohjoismaisilla kentillä, Herva sanoo.
Avoimessa maastossa lennättäjän etäisyys kaupasta hankittuun kuluttajadrooniin voisi olla Hervan mukaan parhaimmillaan noin neljä kilometriä. Niistä voi kuitenkin rakennella laitteita, jotka ovat operoitavissa huomattavasti etäämpää. Sotilaskäyttöön tarkoitetut droonit ovat sitten vielä asia erikseen.
Herva pitää periaatteessa mahdollisena, että Tanskan tuoreet tapahtumat voivat olla myös sekoitus alkuperäistä häirintää ja sitä seurannutta copycat-matkimista. Kaupallisissa harrastelijadrooneissa tosin on yleensä asetukset, jotka joko estävät tai ainakin varoittavat lentämästä lentokieltoalueille esimerkiksi lentokenttien läheisyydessä.
– Ei sinne voi vahingossa lentää, Herva toteaa.
Hänen mukaansa harrastajakin voi asiaan hiukan paneutumalla kuitenkin kiertää drooneissa olevat estomekanismit.
Hervan mukaan Tanskan tapahtumat antavat osaltaan ajattelemisen aihetta Naton itäiseen etulinjaan, jossa on puhuttu ”droonimuurin” pystyttämisestä rajalle.
– Se on hyvä vertauskuva, mutta tästähän me näemme, että mahdollinen uhka tulee olemaan paljon syvemmällä, tosi kaukana EU:n ja Naton itärajasta. Tämä ilmiö voi kohdistua kaikkeen infrastruktuuriin: vesihuoltoon, voimalinjoihin, datakeskuksiin, hallintorakennuksiin, lentokenttiin, Herva luettelee.