Työministeri Satonen tapaa järjestöjä työmarkkinamallista – OAJ valmiudessa järeisiinkin toimiin
Opettajilla alkaa mitta täyttyä hallituksen suunnitelmiin viedä vientivetoinen työmarkkinamalli lakiin. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on poikkeuksellisesti valmiudessa järeisiinkin painostustoimiin, jos hallitus ei peräänny lain valmistelusta.
– Jos jotain toimia teemme, pitää niillä olla myös vaikuttavuutta ja tuloksia. Tässä on kuitenkin pitkin syksyä jotkut liitot tehneet ulosmarsseja ja lakkojakin on tulossa. Tuntuu, että niillä ei ole ollut mitään vaikutuksia, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto STT:lle.
Työministeri Arto Satonen (kok.) tapaa tänään työmarkkinajärjestöt ja valtakunnansovittelijan tilaisuudessa, jossa on määrä keskustella työmarkkinamallista nyt, kun sitä koskevat lausunnot on saatu. Opettajien lisäksi muun muassa hoitajajärjestöt odottavat tapaamisen antia kiinnostuneina.
Murto sanoo, että OAJ:n ylin päättävä elin eli valtuusto on jo antanut hallitukselle mandaatin tehdä päätökset tarvittavista järjestöllisistä toimista. Järjestön hallitus päättää keskiviikkona, mikä on seuraava askel edetä. Se on Murron mukaan kiinni siitä, mihin asentoon hallitus ja työministeri asemoituvat Satosen tilaisuuden jälkeen.
– Teemme myös kokonaistarkastelun tilanteesta ja siitä, mitkä toimet ovat tarkoituksenmukaisia ja vaikuttavia, Murto sanoo.
Hän toivoo, että Satosen viesti olisi yhteiseen neuvottelupöytään palaaminen.
– Toivon, että työministeri ja hallitus vielä aidosti arvioisivat sitä, että lakiin vietävä vientimalli ei ole kenenkään näkökulmasta järkevä. Työministeri on itsekin todennut, että se ei ole paras ratkaisu, eikä valtakunnansovittelija puolla sitä.
Vientivetoinen työmarkkinamalli tarkoittaa, että vientialojen palkankorotusten prosentuaalinen taso asettaisi katon muiden alojen palkankorotuksille. Hallitusohjelman mukaan lakiin kirjattaisiin, että valtakunnansovittelija ei voisi sovintoehdotuksissaan ylittää palkankorotusten yleistä linjaa.
Taustalla ovat vuonna 2022 kunta-alalle poikkeuksellisesti sovitut yleistä linjaa suuremmat palkankorotukset valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen mukaisesti.
Murto katsoo, että uutta mallia olisi hyvä rakentaa neuvotteluteitse ja vaiheittain.
– Tässähän ei sinänsä mitään hengenhätää ja kiirettä ole. Meillä on kunta- ja hyvinvointialalla palkkaohjelma vuoteen 2027, joten kyllä tässä olisi aikaa rakentaa toimivaa hyvää systeemiä työmarkkinoille ihan rauhassa niin, että se olisi kaikkien etu, Murto sanoo.
Palkansaajien keskusjärjestö SAK katkaisi ennen joulua työnantaja- ja työntekijäliittojen keskustelut vientivetoisesta mallista, koska hallitus ei ole suostunut laajentamaan neuvotteluita muihin työelämäuudistuksiin. SAK:n jäsenjärjestöt ja jotkut STTK:laiset ja akavalaiset liitot ovat protestoineet hallitusta vastaan laajasti lakoilla.
Murto uskoo, että mahdolliset työrauhahäiriöt vain lisääntyvät, jos palkkamallista säädetään lailla.
– En pidä miltään osin hyvänä sitä, että poliitikot sekaantuisivat työmarkkinamalliin ja jos malli viedään lakiin, sillä olisi isoja vaikutuksia neuvottelujärjestelmään.
Toisin kuin SAK, OAJ haluaa pitää työelämän muutoksia koskevat kynnyskysymyksensä erillään työmarkkinamallia koskevista neuvotteluista.
– Emme me voi tehdä kompromissia, jolla kuitattaisiin vientivetoinen työmarkkinamalli sillä, että saisimme joitakin muita työelämäheikennyksiä pois pöydältä. Se ei meille käy.
OAJ:n kynnyskysymyksiä hallituksen kaavailemissa työelämän uudistuksissa ovat määräaikaisten asema, aikuiskoulutustuki ja palkaton ensimmäinen sairauspäivä. Sairauspäivä ei Murron mukaan tosin vaikuta olevan työnantajapuolellakaan mitenkään isossa intressissä.
Lausuntokierros työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän uusimista koskevista hallitusohjelmakirjauksista päättyi viime viikolla. Lausunnoissa työntekijäjärjestöt odotetusti pitkälti tyrmäsivät mallin, mutta myös muun muassa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT lausunto oli kriittinen.