Koronavirusmuunnos vaikeuttaa pandemian kehityksen ennakointia – rajoitusten kanssa eletään, kunnes rokottamisilla on saavutettu laumasuoja

Koronavirusmuunnoksen leviäminen hankaloittaa pandemian kehityksen ennakointia. Kuukauden tai parin päähän tehtäviin mallinnuksiin ja niistä johdettuihin skenaarioihin vaikuttaa se, miten epidemia etenee ja miten virus käyttäytyy.

Aiempaa herkemmin tarttuvan ja nopeammin leviävän virusmuunnoksen liikkeiden ennakoinnissa ei välttämättä ole hyötyä siitä, mitä pandemian aikana aiemmin on opittu.

–  Se on ehkä se päähuolenaihe tässä yhtälössä. Että kuinka sen vaikutus näkyy, kertoi STT:lle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen.

Arvioihin vaikuttaa epidemiavaiheen lisäksi se, kuinka hyvin rajoitustoimet purevat. Niiden vaikutus riippuu siitä, miten ihmiset jaksavat noudattaa ohjeistuksia.

Epidemian pahentumisen ja lähikuukausien tilanteen määrittänee myös se, kuinka kauan virusmuunnoksen väestöleviämisvaiheeseen siirtymistä voidaan torjua. Väestöleviämisen viivyttämisellä pelataan aikaa, jolloin yhä suurempi joukko riskiryhmien ihmisistä saadaan rokotettua tautia vastaan.

–  Kuten tähänkin asti pyritään katkaisemaan tartuntaketjuja, pyritään siihen, että ihmiset eivät liikkuisi isoissa joukoissa sellaisissa olosuhteissa, joissa on oikeasti iso riski näiden tartuntojen nopeaan leviämiseen ja noudatetaan muitakin tartuntojen estämiseen tähtääviä toimia. Ei se ole sen monimutkaisempaa, Salminen sanoi.

Tilanne ei ole vakaa ennen kuin massarokotuksilla on saavutettu laumasuoja virusta vastaan.

–  Sairaalahoidon ylikuormitus ja korkean kuolleisuuden riski pysyy niin kauan kunnes henkilöt, joilla on korkea riski joutua sairaalaan tai menehtyä, on rokotettu, Salminen totesi.

Riskiryhmien ja vanhempien ikäryhmien rokottamisen jälkeen itse epidemian kiihtymisen mahdollisuus ei vielä katoa, mutta sen aiheuttamat välittömät vaikutukset ovat pienemmät. Jos koronavirus leviää, sairastumisen välittömät vaikutukset eivät heti näy esimerkiksi sairaaloissa, kun tartuntoja saavat nuoremmat ja terveemmät ihmiset.

Kaikkein myönteisimpienkin arvioiden mukaan ei-riskiryhmien ja nuorten ihmisten rokotukset alkavat aikaisintaan loppukesästä, ehkä jopa syksyllä. Tartuntamäärien painaminen matalaksi tapahtuu siksi hitaasti.

–  Paljon nopeammin päästään siihen, että sairaalahoidon ei pitäisi enää niin paljon kuormittua ja kuolemien pitäisi vähentyä aika paljon, arvioi Salminen.

Mikäli epidemiatilanne pahenee, tulee Salmisen mukaan harkita rajoitusten ja suositusten kiristämistä.

Joulun ja uudenvuoden alla suomalaisia kehotettiin pysymään kotonaan. Sama ohjeistus pätee niin hiihtolomien kuin pääsiäisenkin viettoon. Salminen muistuttaa, että matkustamalla ei aseta riskiin vain itseään, vaan kotiin palatessa uhkana on tartuntojen leviäminen paikallisesti.