"Hän hymyili ampuessaan" – Kyläkauppias todisti venäläissotilaiden saapumista Kiovan itäpuolella sijaitsevaan Skybyniin
Skybynin kylässä noin tunti Kiovasta itään Volodymyr Koryk pitää kauppaa. Hän sanoo nähneensä ensimmäiset venäläiset 9. maaliskuuta kello 13.35. Miehistönkuljetusautoja ja tankkeja oli hänen mukaansa kymmeniä. Nyt tiellä on kahtia räjähtänyt tankki sekä auki repeytynyt miehistönkuljetusauto.
Koryk sanoo, ettei juuri kohdannut venäläisiä, sillä pysytteli sisällä talossaan. Hän muistaa kuitenkin ensimmäisenä ajaneen miehistönkuljetusauton ja sen tykkiä käyttäneen nuoren sotilaan.
– Hän hymyili. Hänellä oli outo, epäluonnollinen virne kasvoillaan, kun hän ampui.
Koryk epäilee, että sotilas oli huumeiden vaikutuksen alaisena.
Venäläiset kävelivät hänen pihallaan, mutta eivät tulleet taloon sisälle. Maakellarissa oli ilmeisesti yövytty. Siellä oli syöty ruokia ja poltettu kynttilää.
Talon edustalla on edelleen levällään venäläisten univormuja. Koryk kertoo nähneensä ikkunasta vilaukselta, kun kolme sotilasta juoksi pihalla pelkissä alushousuissa. On epäselvää, oliko heidän vaatteensa syttyneet tuleen vai oliko käytökselle jokin toinen syy. Myöhemmin Koryk huomasi, että haalarit, joita hän käytti peltotöissä, olivat kadonneet.
Koryk näyttää koirankopin takapihallaan. Hän sanoo löytäneensä toisen koiransa ammuttuna siihen paikkaan. Koiraa oli hänen mukaansa ammuttu raskaalla aseella, eikä sen ruumista jäänyt paljoa haudattavaa.
Kysymykseen, mitä Koryk ajattelee venäläisistä kaiken tämän jälkeen, hän vastaa kertomalla, kuinka taisteli Afganistanin sodassa neuvostoarmeijan joukoissa.
– Jaoin leipäni venäläisten kanssa. Enää en pidä heitä ihmisinä.
Haastattelun lopuksi Koryk pyytää saada sanoa vielä yhden asian.
– Ukraina tarvitsee apua, aseita ja avustustarvikkeita. Taivas pitää sulkea.