Kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittautuivat julkisesti keskittämispuolueiksi
Puoluejohtajat olivat yllättävän sopuisia ja rakentavia ilmastopoliittisessa vaalitentissä, mutta saatiinpa muutama tärkeä erokin äänestäjien pureskeltaviksi.
Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n järjestämän keskustelun sävy oli ymmärrettävää, sillä puolueet sopivat vasta joulun alla yhteisistä ilmastotavoitteista. Vain perussuomalaiset irtautuivat sovusta, mutta tätäkään ei keskiviikon tentissä huomannut.
Tärkein ja selkein ero puoluejohtajien välille syntyi, kun Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi, pitäisikö ilmastosyistä edistää keskittymistä ja kaupungistumista.
Seitsemän puoluejohtajaa nosti punaisen lapun, mutta kolme vihreän.
Vasemmistoliiton Li Andersson, vihreiden Pekka Haavisto ja kokoomuksen Petteri Orpo olivat sitä mieltä, että kyllä, keskittämistä ja kaupungistumista pitää edistää.
Valitettavasti kysymys jäi lappuleikiksi, sillä puheenjohtaja ei sallinut vastausten kommentointia. Olisi ollut kiinnostava tietää, miten kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto olisivat perustelleet väitettä, mistä tutkijat ja tiedemaailma eivät ole alkuunkaan yksimielisiä.
Kiinnostavaa olisi ollut myös tietää, millä konstein kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto siirtäisivät aina vain lisää suomalaisia suuriin kaupunkeihin.
Kiinnostavaa olisi ollut tietää, millä konstein kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto siirtäisivät aina vain lisää suomalaisia suuriin kaupunkeihin.
Toivottavasti tähän kysymykseen palataan vaalikeskustelun aikana. Mutta näin selkeitä kannanottoja saisivat ainakin kokoomuksen ja vasemmistoliiton maalla asuvat kannattajat pohdiskella. Vihreät nyt ovat pitäneetkin maaseutua melkein ulkomuseona, missä sopii joskus hiihdellä puusuksilla.
Mutta jokainen tietää, että keskittämisen ja kaupungistumisen edistäminen merkitsee maaseudun ja maakuntienkin elinvoiman heikkenemistä.
Helsingin Sanomien juuri käynnistämän keskustelun valossa sopisi tutkia myös sitä, onko korkeiden asumis- ja elinkustannusten pääkaupunkiseutu maaltamuuttajalle köyhyysloukku.
Toinen vaalipaneelin iso kysymys koski metsien hakkuumahdollisuuksia.
Asiaa alustettiin graafilla, jonka mukaan Suomen metsät kasvavat nykyisin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja niitä hakataan 80 miljoonaa kuutiota.
Lopputulema oli yllättävän yksimielinen. Puoluejohtajien suuren enemmistön mielestä hakkuita voidaan varovasti lisätäkin, etenkin, jos tuotannolla tuetaan ilmastotavoitteita. Mikään puolue ei – aiemmista puheista huolimatta – vaatinut hakkuutavoitteiden laskemista.
Niin vihreille kuin vasemmistoliitollekin sopi nykyinen hakkuutaso. Haavisto jopa näytti ymmärtävän enemmistön näkemystä, varsinkin, kun asia liitetään ilmastotavoitteisiin.
Vain SDP on asiassa edelleen sekaisin.
Puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin oli pantu selittämään SDP:n kantaa ja sairauslomalla olevan Antti Rinteen puheita, mutta yhtään selvempää ei tullut. Marin vaati lisää tutkimusta, vaikka kaikki muut yhdeksän panelistia osasivat vastata nykytiedonkin perusteella.
Päättämättömyys ei kerro hyvää SDP:n valmistautumisesta vaaleihin. Tämänkin kysymyksen eteen jokainen puolue joutuu heti hallitusneuvottelujen alkumetreillä.