Koulukiusaaminen on rikos

Mielipide

Koulut ovat alkaneet ja sen pitäisi olla iloinen ja turvallinen asia kaikille. Liian monelle koulun alku merkitsee kuitenkin pelkoa ja ahdistusta, jopa koulutyön keskeyttämistä.

Koulukiusaamisen kokemukset ovat lisääntyneet ja ilmiönä se koskettaa kiusaajaa ja kiusattua, koko luokka- ja kouluyhteisöä sekä perheitä.

Niin kiusaaminen kuin kiusatuksi tuleminen voivat merkitä oppilaalle mielenterveysongelmia ja oppimisen vaikeuksia läpi elämän.

Me eduskunnan Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa vaadimmekin systemaattisia toimia vielä kuluvalla hallituskaudella kiusaamisen ehkäisemiseksi.

On hyvin tiedossa, että kiusatuilla lapsilla ja nuorilla ja myös kiusaajilla on suuri vaara altistua masennukselle, muille mielenterveyden häiriöille, ahdistuneisuudelle ja syrjäytymiselle.

Kiusatuksi joutuminen synnyttää monen kohdalla kokemuksen epäoikeudenmukaisuudesta ja välinpitämättömyydestä. Luottamus kanssaihmisiä kohtaan horjuu ja on omiaan hankaloittamaan uusien ihmissuhteiden rakentamista.

Ellei tähän kierteeseen puututa, toivottomuuden tunne voi kehittyä katkeruudeksi ja aggressiiviseksi käyttäytymiseksi.

Toimiva yhteisöllisyys ja hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot kouluissa vähentävät masennuksen, aggressiivisen käytöksen sekä kiusaamisen riskiä.

Kouluihin tuleekin luoda yhtenäiset ja systemaattiset toimintatavat kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, havainnoista ilmoittamiseen, kiusaamisen käsittelyyn, seurantaan ja jälkihoitoon, neuvottelukuntamme vaatii.

Koulukiusaamisen ehkäisy edellyttää opettajien ja koulun henkilöstön vahvaa osaamista, konkreettisia toimintatapoja ja yhteistyötä kodin kanssa.

Lisäksi perusopetuslakiin pitää vihdoin saada velvoittava pykälä oppilaitosten vastuusta siitä, että kiusaamisen ehkäisyyn tähtäävät toimet myös johtavat kiusaamisen loppumiseen.

Opettajien ja oppilaiden on myös tiedettävä, millaisia sanktioita kiusaamisesta seuraa ja ymmärrettävä, että kiusaaminen on rikos.

Opiskelijahuoltolain mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman pitäisi kaikissa oppilaitoksissa koskea myös oppilaiden suojelemista häirinnältä ja väkivallalta. Nyt tämä puuttuu isosta osasta oppilaitoksia.

Jälkihoidossa on tärkeää huomioida sekä kiusatun ja kiusaajan että luokan ja kouluyhteisön hyvinvointi. On tunnistettava ja käytävä läpi kiusatun, kiusaajan ja myös yhteisön toiminta, kokemukset ja tunteet.

Myönteistä vuorovaikutusta vahvistamalla oppiminen voi jatkua parempaan suuntaan. Meillä on jo olemassa työkaluja kiusattujen ihmisten kohtaamiseen, esimerkiksi ”Opas kiusaamisen jälkihoitoon” on yksi sellainen.

Toivotan kaikille koulutien kulkijoille oppimisen iloa, lämmintä yhteisöllisyyttä ja ennen kaikkea turvallista ja hyvinvoivaa oppimisympäristöä!

Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk.)
valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen