Työryhmä vahvistaisi perusopetuksen rahoitusta ja yhteisöllistä lukemista
Miten vastata perusopetuksen oppilaiden heikentyneisiin oppimistuloksiin? Esimerkiksi rahoitusta vahvistamalla ja lukemista lisäämällä.
Näin ehdottaa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) työryhmä keskiviikkona julkaistussa raportissaan, jossa selvitettiin keinoja perusopetuksen heikentyneiden oppimistulosten parantamiseen.
Rahoitusta tulisi työryhmän mukaan vahvistaa, sillä Suomessa perusopetuksen rahoitus on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista ja OECD-maista.
Rahoitus on Suomessa jäänyt 2010-luvun tasolle, vaikka kustannukset ovat noista ajoista nousseet, raportista selviää. Tällä hetkellä rahoitus seuraa oppilasmääriä, jotka ovat Suomessa pitkään vähentyneet. Kustannukset eivät kuitenkaan ole pienentyneet.
– Jos luokasta viisi oppilasta häviää, niin kustannukset eivät vähene samassa suhteessa. Opetusjärjestelyt, kuten opettajien palkat ja tilakustannukset ovat silti ennallaan, kertoo STT:lle sähköpostitse OKM:n opetusneuvos Tommi Karjalainen.
Työryhmän mukaan rahoituksen vahvistaminen olisikin edellytys oppimistulosten parantamiselle.
Tämän vuoksi työryhmä muun muassa ehdottaa, että perusopetuksen valtionosuusprosenttia tulisi korottaa. Myös rahoituksen taso tulisi vakiinnuttaa seuraaviksi hallituskausiksi. Tämä lisäisi rahoituksen ennakoitavuutta.
Vielä vuonna 2000 Suomi menestyi kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa ja suomalaisnuoret saavuttivat esimerkiksi lukutaidon arvioinnissa parhaimman tulokset. Vuodesta 2006 alkaen suomalaisten Pisa-tulokset ovat kuitenkin laskeneet, ja tulosten heikkeneminen on ollut Suomessa OECD-maiden suurinta.
Jotta oppimistuloksia esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidossa saataisiin parannettua, lukemisen määrää perusopetuksessa tulisi lisätä, työryhmä ehdottaa. Lukemisen ei tarvitsisi tapahtua vain yksin, vaan sitä voitaisiin harjoittaa myös yhteisöllisesti esimerkiksi lukupiireissä.
Lisäksi työryhmä ehdottaa kansallista tehtäväpankkia, jota opettajat voisivat hyödyntää vapaasti opetuksessaan. Tehtäväpankilla voitaisiin johdonmukaistaa arviointia. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että tehtäväpankista muodostuisi kaikille yhteinen kansallinen koe.
– Tämä työryhmän ehdotus tehtäväpankista yhtenäistäisi opettajien toteuttamaa oppilasarviointia. Se olisi myös toteuttamiskelpoinen vaihtoehto kansallisille kokeille, Karjalainen kertoo sähköpostitse.
Vain kouluihin keskittymällä oppimistuloksia ei voida parantaa, vaan lasten ja nuorten hyvinvointi tulisi työryhmän mukaan ottaa huomioon laajemmin. Kaikki politiikkatoimet, jotka heikentävät lasten ja nuorten asemaa, heijastuvat suoraan myös oppimistuloksiin.
Tämän vuoksi työryhmän raportissa painotetaan, että politiikkatoimien yhteisvaikutus lapsiin ja nuoriin tulisi aina ottaa huomioon.