Yli sata suomalaisapteekkia uhan alla – Fimea: osasta kuntia voi lähteä viimeinenkin apteekki
Hiljattain eduskunnassa hyväksytyn apteekkiuudistuksen myötä noin 38 suomalaisen apteekin tulos uhkaa jäädä tappiolliseksi. Lisäksi alle 100 000 euron tulokseen on jäämässä 79 apteekkia. Arvioon on päätynyt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Alle 100 000 euron vuotuista tuottoa saavia apteekkeja voidaan pitää käytännössä kannattamattomina, sillä apteekkareille ei jää tästä Fimean mukaan käteen kohtuullista toimeentuloa.
Fimea on tarkastellut apteekkilainsäädännön talousvaikutuksia hyvinvointialueittain. Eniten tappiollisia tai kannattamattomia apteekkeja ennustetaan uudistuksen jälkeen olevan Helsingissä, yhteensä 24.
Toiseksi eniten niitä tulee olemaan Varsinais-Suomessa, 11 kappaletta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla niitä ennustetaan olevan molemmissa 9.
Joistakin kunnista saattaa lähteä viimeinenkin apteekki. Alle 100 000 euron tuloksen tekevistä apteekeista 27 on Fimean mukaan kriittisiä reseptilääkkeiden ja apteekkipalveluiden alueellisen saavutettavuuden kannalta. Kriittisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että apteekki on kunnan tai lähialueen ainoa apteekki.
Fimea ei voi kertoa, missä päin maata apteekit sijaitsevat, koska ei voi paljastaa apteekin ja apteekkarin taloustietoja.
– Sen voin sanoa, että näitä on ympäri Suomea, ne eivät siis keskity jollekin tietylle alueelle, sanoo yksikön päällikkö Juha Sinnemäki Fimeasta STT:lle.
Apteekkitoiminnan tuloksella tarkoitetaan kirjanpidon tulosta, josta vähennetään muun muassa apteekkareiden henkilökohtainen tulovero, joka on keskimäärin 40 prosenttia.
– Esimerkiksi 100 000 euron tuloksen apteekkarille jää tuloverojen jälkeen noin 60 000 euroa laiteinvestointeihin, ohjelmistoihin, tilojen remontointiin tai palkan nostamiseen omasta työstä, Sinnemäki sanoo.
Fimean arviossa on käytetty vuosien 2023–2024 taloustietoja.
Apteekkien kannattavuutta uhkaa heikentää vuoden lopussa eduskunnassa hyväksytty hallituksen esitys apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta. Osana uudistusta reseptilääkkeiden lääketaksaa leikataan.
Hallitus on laskenut tämän vähentävän valtion lääkekorvausmenoja noin 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi apteekkiveroa muutetaan.
Hallituksen esitys herätti kritiikkiä eduskunnan käsittelyssä – jopa hallituksen sisällä. Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen kritisoi esitystä tiukkasanaisesti sosiaalisessa mediassa.
– Harvinaisen yltiöälytön uudistus! Hallituksen esitys voi tappaa apteekkeja, Reijonen kirjoitti viestipalvelu X:ssä joulukuun alussa.
Perussuomalaiset äänesti kuitenkin lopulta hallituksen kannan mukaisesti.
Esitys sai myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalta pyyhkeitä. Valiokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta muuttaa lainsäädäntöä niin, että se tuottaa mahdollisuudet kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen myös niille apteekeille, joille sääntely merkitsisi toiminnan muuttumista kannattamattomaksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemät muutokset eivät ainakaan oppositiopuolueiden mukaan poistaneet perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa huolta tappiollisista tai kannattamattomista apteekeista.
Valiokunta muutti esitystä niin, että apteekkiveron alarajaa nostettiin 200 000 eurosta 250 000 euroon. Sen alle jäävän voittomarginaalin apteekit ovat vapautettuja apteekkiverosta kokonaan.
Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) sanoi tuolloin uskovansa uudesta alarajasta huolimatta, että osalla apteekeista jatko on vaarassa lakimuutosten vuoksi.
– Voi olla, että kansalaisten mahdollisuus apteekkipalveluihin riittävällä saavutettavuudella ei ole kaikilta osin turvattu, hän sanoi.
Fimean mukaan valiokunnan tekemän muutoksen jälkeen esimerkiksi kriittisten apteekkien lukumäärä väheni kolmella.
On ennenaikaista arvioida, kuinka monta apteekkia voidaan joutua kokonaan lakkauttamaan apteekkitalouden uudistuksen seurauksena.
– Riskinä on, että joillakin syrjäseuduilla tai haja-asutusalueilla jopa sivuapteekin pitämisen edellytykset heikkenevät niin paljon, että niitä joudutaan lakkauttamaan, Sinnemäki sanoo.
Sivuapteekkia pitäviltä apteekkareilta on tullut Sinnemäen mukaan selvästi aiempaa tavanomaista enemmän tiedusteluja Fimealle sen jälkeen, kun lainsäädäntöä päätettiin muuttaa.
Apteekkien talouteen vaikuttaa myös lakimuutos, jonka myötä tiettyjä itsehoitolääkkeitä saa myydä apteekkien ulkopuolella. Ensi vuoden alusta ruokakaupoista voi löytyä lääkkeitä esimerkiksi närästykseen, ummetukseen ja silmien kuivuuteen.
– Tämä heikentää osaltaan apteekkien toimintaedellytyksiä ja siten reseptilääkkeiden saavutettavuutta alueilla, Sinnemäki sanoo.