Huoli apteekkipalveluista leviää: "Tätäkö se on, mitä perussuomalaiset lupasivat?"
Keskustan kansanedustajat varoittivat hallitusta Suomen apteekkiverkoston kohtalosta, kun eduskunta jatkoi valtion ensi vuoden budjetin käsittelyä keskiviikkona.
Markku Siponen (kesk.) totesi, ettei hallituksen esitys ole sellainen apteekkitalouden kokonaisuudistus, jota on toivottu.
– Kyllä tämä on pikemminkin apteekkien harvennusuudistus, Siponen sivalsi.
– Ymmärrän, että kokoomus haluaa näitäkin palveluita keskittää, mutta ihmettelen, että perussuomalaiset tämän kuittaa.
Apteekkariliiton mukaan hallitus aikoo tehdä mittavan leikkauksen apteekkien talouteen. Liitto katsoo, että apteekkien taloutta heikentäisivät muun muassa reseptilääketaksan leikkaus, apteekkiveron kiristäminen ja itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentaminen.
– 2000-luvun toistuviin leikkauksiin yhdistettynä monien apteekkien talous on kriisiytymässä, apteekkien etujärjestö parahti tiedotteessaan maanantaina.
Hallitus on säilyttämässä sivuapteekkien apteekkiverovähennyksen, mutta Apteekkariliitto pitää tilannetta silti hyvin haastavana.
Liiton puheenjohtajan Risto Holman mukaan noin 70 sivuapteekin apteekkiverovähennys on jäämässä niin pieneksi, että moni apteekkari joutuu pohtimaan sivuapteekkinsa jatkoa.
Jouni Ovaska (kesk.) olikin eduskunnan budjettikeskustelussa huolissaan etenkin sivuapteekkien tulevaisuudesta.
– Tätäkö se on, mitä perussuomalaiset lupasivat – että maaseudulta suljetaan ne viimeisetkin apteekit?
Keskustan Hannu Hoskonen piti ”kamalana virheenä” pieniin sivuapteekkeihin kajoamista. Hänen mukaansa pienten apteekkien henkilökunta on monesti erittäin ammattitaitoista ja toimipisteillä on suuri merkitys paikkakuntien asukkaiden terveydelle.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) myönsi, että hallituksen budjettiesityksessä on 30 miljoonan euron julkisen talouden säästö apteekkitaloudesta. Grahn-Laasosen mukaan esityksessä on kuitenkin pyritty kaikin tavoin pitämään huolta maan laajuisesta apteekkiverkosta.
Opposition edustajat tarttuivat myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) keskiviikkona julkaisemiin tietoihin, joiden mukaan mittavat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät pienituloisuutta ja kasvattavat tuloeroja. STM arvioi Ylelle, että leikkaukset tiputtavat 31 000 lasta köyhyysrajan alle.
Lisäksi ministeriö kertoo, että tähän mennessä tehdyt leikkaukset ovat osuneet aiempaa arvioitua kovemmin myös viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen saajiin.
– Kova kyyti jatkuu, tiivisti sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, SDP:n Krista Kiuru.
Kiurun mukaan ”kaikkein kamalinta” on, että hallituksella on varaa kaikkein suurituloisimpien ihmisten veronkevennyksiin samaan aikaan, kun kaikkein köyhimmiltä leikataan.
– Se on suuri arvoristiriita.
Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen piti sosiaaliturvan leikkauksia ylimitoitettuina ja vahingollisina.
– Asunnottomuus ja ruoka-avun tarve kasvavat, eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyvät.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korosti, ettei yksikään vanhempi halua ehdoin tahdoin kasvattaa lastaan köyhyydessä.
– Te tietoisesti työnnätte yli 30 000 suomalaista lasta köyhyyteen. Ei se ole uudistamista – se on vain historiallisen huonoa köyhyyspolitiikkaa.
Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen sanoi ymmärtävänsä leikkauksiin kohdistuvan kritiikin, mutta painotti Suomen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden olevan vakavasti vaarassa velkaantumisen takia. Grahn-Laasosen mukaan rahaa nielevät nyt etenkin sote ja kasvavat puolustusmenot.
Ministeri kuitenkin vakuutti, että hallitus on yrittänyt parhaansa mukaan välttää menosäästöjen osumista lapsiin.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muistutti hallitusta siitä, ettei se anna hyvinvointialueille riittävästi rahoitusta lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen.
– Siellä ollaan epätoivoisessa tilanteessa, kun yritetään toteuttaa ne palvelut, jotka tämä sali on säätänyt Suomessa olevien ihmisten hyväksi. Vaikka rahoitus on lisääntynyt, se on vähemmän kuin sote-kulujen kasvu.
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) kritisoi hallitusta taannoisista sote-palveluihin kohdistuvista kahden miljardin leikkauksista, jotka heijastuvat myös ensi vuoden budjettiin.
Kemppi totesi, että ikääntyvässä maassa vanhustenhoivan tarve kasvaa kovaa vauhtia, mutta monilla alueilla kotihoito on ylikuormittunut ja hoivapaikkoja puuttuu.
Keskustan Hanna-Leena Mattila näki vanhustenhoidon kurimuksen olevan seurausta ikärasismista.
– Ikärasismi ilmenee Suomessa niin, ettei ole riittävästi vanhustenhoitopaikkoja.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) kertoi jakavansa huolen ikäihmisten palveluiden alasajosta hyvinvointialueilla. Juuson mukaan hallitus ei kuitenkaan voi korvamerkitä hyvinvointialueille myönnettävää rahoitusta, sillä se on yleiskatteista. Hyvinvointialueet voivat siis päättää itse siitä, miten ja mihin rahat käytetään.
Ministeri totesi, että hallituksen keinovalikoima rajoittuu pitkälti hyvinvointialueiden ohjaamiseen.
