Ranska on huivi- ja huntukieltojen edelläkävijämaa – mitä Suomi voisi sieltä oppia?
Ranska on ollut länsimaiden joukossa edelläkävijä musliminaisten pukeutumista koskevissa rajoituksissa.
Niin kutsuttuja huivi- tai huntukieltoja on muissakin Euroopan maissa, mutta vuosikymmenien kokemus kielloista tekee Ranskasta kiinnostavan Suomen kaltaisille maille, joissa mahdollisista pukeutumisrajoituksista on alettu vasta keskustella.
Ranska kielsi ensimmäisenä Euroopassa valtion kouluissa tytöiltä huivit jo 2004 ja toissa vuonna myös löyhät abaya-mekot. Julkisilla paikoilla ei saa myöskään käyttää kasvot peittäviä niqabeja tai burkia. Lisäksi tiukasti islamilaisia pukeutumissääntöjä noudattavat uima-asut eli burkinit on kielletty Ranskassa monilla uimarannoilla.
– Mustavalkoista kyllä–ei-vastausta ei ole annettavissa siihen, onko Ranskassa onnistuttu vai ei, sanoo STT:lle Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori Johanna Konttori, joka on aiemmin tutkinut islamia Euroopassa.
Mikään menestystarina Ranskan malli ei Konttorin mielestä ole ollut. Keskustelu islamin harjoittamisen ympärillä on Ranskassa aina vain leimahtanut uudelleen.
– Jotain halutaan kieltää muutaman vuoden välein. Oma muslimiväestö koetaan jatkuvasti ongelmallisena, mikä on raskasta yhteiskunnalle, hän sanoo.
Vuonna 2004 voimaan tullut ensimmäinen laki kielsi uskonnollisten symbolien ja vaatteiden käytön Ranskan valtiollisissa kouluissa ja lukioissa.
Kiellon piiriin kuuluivat myös näyttävät ristikaulakorut, sikhien turbaanit sekä juutalaisten kipa-päähineet, mutta laki nimettiin ”huivikielloksi”, koska vaikutus kohdistui laajimmin muslimityttöihin.
Stanfordin yliopiston laajassa tutkimuksessa todettiin, että huivikiellon myötä useampi muslimityttö keskeytti koulunkäyntinsä. Ero keskiasteen koulun loppuun suorittaneiden musliminaisten ja ei-muslimien välillä oli jo ollut olemassa, mutta huivikiellon myötä ero yli tuplaantui.
Kielto myös vahvisti huivia käyttävien tyttöjen valtaväestöstä poikkeavaa kansallista ja uskonnollista identiteettiä ja vahvisti kokemusta syrjityksi tulemisesta. Nämä kaikki johtivat koulusta erkaantumiseen.
Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan koulun huivikiellon myötä musliminaiset syrjäytyivät useammin myös työelämästä ja jäivät muita useammin asumaan vanhempiensa kotiin. Tämä johti Ranskassa musliminaisten heikompaan sulautumiseen yhteiskuntaan – päinvastoin kuin mitä oli tavoiteltu.
Lillen yliopiston selvityksen mukaan kiellot ovat myös johtaneet korkeasti koulutettujen muslimien aivovuotoon. Arviolta tuhannet elleivät kymmenettuhannet korkeasti koulutetut muslimit olivat – ainakin osittain pukeutumiseen puuttumisen takia – muuttaneet Ranskasta maihin, joissa he voivat menestyä ”omana itsenään”.
Ranskan politiikkaan perehtyneen tutkija Laura Parkkisen mukaan kiellot jyrkensivät asenteita peittäytyviä naisia kohtaan.
– Kärkevimmissä keskusteluissa näitä naisia on verrattu terroristeihin, Parkkinen sanoo.
Lisäksi kaikki eivät aina tiedä, mikä huivi tai huntu on kielletty missäkin.
– Ranskan lehdistössä on kerrottu esimerkiksi tapauksista, joissa huivia käyttänyt nainen on mennyt ketjumuotiliikkeeseen ostoksille, mutta hänet on häädetty liikkeestä huivin takia, Parkkinen kertoo.
– On myös ollut tapauksia, joissa koulusta lastaan hakevalle naiselle on huomautettu huivista, tai televisiossa huivi päässä esiintyneistä naisista on tullut ryöppy valituksia.
Ranskassa kiellot ovat kuitenkin saaneet kannatusta ja kiitosta myös osalta muslimeista, Konttori kertoo. Kun toissa vuonna kouluissa kiellettiin löyhät abaya-mekot, yli 80 prosenttia kannatti kieltoa mielipidemittauksessa, kertoi BBC.
Islamia harjoitetaan hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Saksassa musliminaisista yli 70 prosenttia ei tutkitusti peitä hiuksiaan, ja Saksassa syntyneet käyttävät huivia selvästi harvemmin kuin äitinsä tai isoäitinsä.
Kieltoja on myös kierretty. Kun julkisilla paikoilla kasvohuntuja käyttäville naisille määrättiin Ranskassa sakot, joku varakas muslimi perusti rahaston maksamaan kieltoa rikkoneiden sakot, Konttori kertoo.
Jos Suomessa keskustelua mahdollisista pukeutumisrajoituksista aiotaan jatkaa, tulisi Ranskan kokemuksista asiantuntijoiden mukaan ottaa opiksi se, että asianomaisiakin kuunneltaisiin.
– Kun Ranskassa säädettiin näitä lakeja, jäi vaikutelma, että kaikkia mahdollisia muita kuultiin paitsi tyttöjä tai naisia, jotka itse päähuivia tai kasvohuntua käyttävät, Konttori sanoo.
Konttori ja Parkkinen peräänkuuluttaisivat myös perinpohjaista perehtymistä Suomen tilanteeseen.
– Toivon tosiaan, että jos Suomessa lähdetään tätä keskustelua edistämään, ensin tutkittaisiin, moniko Suomessa oikeastaan päähuivia tai kasvohuntua käyttää. – – Kun puhumme esimerkiksi kasvonsa peittävistä naisista, niin puhummeko viidestä vai viidestäkymmenestä? Konttori miettii.
Muista Pohjoismaista Tanskassa on kielletty ainoastaan silmät esiin jättävät niqabit ja burkat julkisilla paikoilla. Kasvojen peittäminen hunnulla on kielletty myös Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa ja Bulgariassa.