Veikkauksen automaatit ovat tappiokoneita kunnille
Toimittaja Risto Luodonpää kirjoitti Suomenmaassa 1.3. suomalaisten lottopotin hupenemisesta.
Veikkauksen mielikuva hyväntekijänä on suomalaisten mahdollisesti isoin ja sitkein talousmyytti.
Veikkaus ei jaa rahaa, vaan tulot menevät valtion kassaan, josta ministeriöt jakavat ne virkavastuulla.
On kestämätöntä, että kansalaisille aiheutetaan tietoisesti vakavia sairauksia ja tämä hyvepestään hyväntekeväisyyden varjolla.
Kulttuuriin, urheiluun ja järjestötyöhön käytettävä Veikkaus-miljardi aiheuttaa rahapeliriippuvuutta, velkaantumista, syrjäytymistä ja itsemurhia.
Haitat koskettavat jopa 900 000 suomalaista, kun myös läheiset lasketaan mukaan.
50 prosenttia rahasta tulee 5 prosentilta pelaajia. Heistä 77 prosenttia on riski- ja ongelmapelaajia, jotka läheisineen kuormittavat Kelaa, sote-palveluita ja oikeuslaitosta.
Veikkaushäviörahojen jakamisesta ohi valtion budjetin on luovuttava ja kartoitettava uhkapelaamisen kustannukset Suomessa.
Ruotsille rahapelaamisen haitat maksoivat 1,4 miljardia euroa vuonna 2018 huolimatta siitä, että pelivolyymi on vain puolet suomalaisesta.
Australiassa 6,3 miljoonan henkilön Victorian osavaltiossa rahapelaamisen hintalappu oli 6,3 miljardia.
Molemmissa uhkapelaamisen kustannukset ylittävät tuotot.
On syytä olettaa, että sama pätee myös Suomessa, jossa uhkapelataan eniten Euroopassa ja kolmanneksi eniten koko maailmassa. Suomalaiset pelaavat Veikkauksen pelejä. Vain 10 prosenttia rahapelaamisesta suuntautuu ulkomaille.
Toimittaja toteaa, että Veikkaus on näyttänyt tietä oikeaan suuntaan jo päätetyillä vastuullisuustoimillaan. Ne ovat kuitenkin pitkälti näennäisiä.
Pelikoneiden vähentämisellä on pieni merkitys digiaikana, jolloin jokainen pelikone sisältää laajan valikoiman pelejä ja voi palvella yhä suurempia asiakasryhmiä.
Käytöstä poistettavat 3000 raha-automaattia vastaavat noin 14 prosenttia kaikista koneista.
Kirjoituksen mukaan tämä voi leikata tuloja yli sata miljoonaa euroa. Pelikoneiden arvioitu käyttöaste on kuitenkin vain 32 prosenttia, joten muutaman koneen poistamisella ilman myyntipaikkojen vähentämistä on hyvin rajoitettu vaikutus pelivolyymiin.
Veikkauksen oma arvio tulojen vähenemisestä on 30 miljoonaa euroa. Vastuullisinta olisi sulkea korkean riippuvuusriskin pelikoneet kasinoihin, kuten muualla maailmassa.
Vähemmän rahaa uhkapelaamiseen tarkoittaa enemmän rahaa syrjäseuduille ja pieniin kuntiin.
Jokainen Veikkauksen hajasijoitettu automaatti vie kuntalaisilta keskimäärin 30 760 euroa vuodessa, josta kauppias saa noin 4500 euroa.
Kunta jää tappiolle yli 26 000 euroa automaattia kohden, rahan siirtyessä pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin. Lisäkustannuksia tulee pelihaittojen hoidosta.
Pelikoneet on suunniteltu riippuvuutta aiheuttavaksi.
Uhkapelaamisen kustannus on merkittävä sekä yksilöille, pienille kunnille kuin koko maallemme.
Kansalaiset eivät siirry ulkomaisille pelikasinoilla, kun emme kasvata heitä uhkapelaajiksi.
Leena Pihanurmi
Terveen rahapelikulttuurin puolesta ry:n pj