Asiantuntija valottaa, mitä kansainvälinen oikeus linjaa Israelin toimista palestiinalaisalueilla

– Israelhan on niin kaikin mahdollisin tavoin rikkonut kansainvälisiä sopimuksia, että tämä on vain yksi teko lisää siihen rikkomusten sarjaan.

Näin arvioi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori ja tieteen akateemikko Martti Koskenniemi Israelin aikomusta vallata Gazan kaupunki.

Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi perjantaina Gazan kaupungin valtaamista koskevan suunnitelman. Maan pääministeri Benjamin Netanjahu on aiemmin puhunut myös Gazan kaistan liittämisestä Israeliin.

Kun Israelin virallinen retoriikka ja kansainvälinen oikeus vaikuttavat usein olevan valovuosien päässä toisistaan, voi välillä olla vaikea hahmottaa, mikä on laitonta ja mikä ei.

STT soitti Koskenniemelle ja pyysi häntä avaamaan tärkeimmät kansainvälisen oikeuden linjaukset Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta.

YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) mukaan Israel miehittää palestiinalaisalueita, myös Gazaa. Netanjahun hallituksen näkemys sen sijaan on, että miehitys päättyi, kun Israel vetäytyi Gazasta 2005.

Sodassa miehitys ei ole itsessään laiton tapahtuma.

Oikeustieteessä miehitys on oikeudellinen instituutio, joka perustuu Geneven sopimuksiin vuodelta 1949 ja sopimuksen lisäpöytäkirjoihin vuodelta 1977. Geneven sopimukset ovat vuodesta 1949 lähtien määrittäneet sodankäynnin rajat.

Kuten mille tahansa oikeudelliselle instituutiolle, myös miehitykselle on osoitettu sitä rakentavia tai määritteleviä periaatteita ja sääntöjä.

Sopimuksissa, erityisesti Geneven vuoden 1949 IV sopimuksessa ja vuoden 1977 I lisäpöytäkirjassa, on siis määrätty siitä, miten miehittäjän tulee toimia.

Viime kesänä Israelin miehityksestä tuli kuitenkin kansainvälisen oikeuden silmissä laiton.

Viime vuoden heinäkuussa ICJ linjasi YK:n yleiskokouksen pyynnöstä neuvoa antavassa lausunnossa, että Israel on syyllistynyt palestiinalaisalueilla monenlaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja sodan oikeussääntöjä koskeviin rikkomuksiin.

Lausunnossa linjataan, että Israelin laittomuuksista johtuen miehitys kokonaisuudessaan on tullut laittomaksi ja tulee lopettaa kaikilla vuonna 1967 miehitetyillä alueilla. Lisäksi Israel on myös velvollinen korvaamaan miehityksestä syntyneet vahingot.

Lausunto koskee miehitystä vuodesta 1967 nykytilanteeseen saakka.

Gazan tuhoamissotaan lausunto ei sen sijaan ota kantaa.

Koskenniemen mukaan lausunto on historiallinen.

– Se panee pisteen vuosikymmeniä kestäneelle juridiselle keskustelulle miehityksestä, joka on vuosikymmeniä jatkunut.

Myös Israelin uusi suunnitelma Gazan kaupungin valloittamisesta on Koskenniemen mukaan ”täysin selvästi laiton”.

Jos Israel toteuttaa suunnitelmansa, saattaa se Koskenniemen arvion mukaan myötävaikuttaa Etelä-Afrikan nostaman kansanmurhakanteen etenemiseen.

– Se tietysti vähän tukee ajatusta, että tässä on kansanmurhasta kysymys. Mutta se on kysymys, johon en ole valmis ottamaan kantaa, Koskenniemi sanoo.

– Odottelen tuomioistuimen ratkaisua, hän lisää.

YK:n erityiskomitea puolestaan on arvioinut, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

Viime vuoden tammikuussa ICJ määräsi välipäätöksessään, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa. Varsinaisen päätöksen tekeminen voi kestää vuosia.