Elinkeinoministeri Rehn väläyttää entisen Talvivaaran kaivoksen alasajoa

Entisen Talvivaaran kaivoksen jatkomahdollisuudet alkavat olla vähissä torstaisen hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen.

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan aika piankin voidaan joutua arvioimaan kaivoksen jatkoa. Eli pystytäänkö kaivoksen toimintaa jatkamaan vai joudutaanko siirtymään kaivoksen kalliiseen alasajoon.

– Käymme vielä kaikki vaihtoehdot lävitse ja arvioimme sitten, mitä on viisasta tehdä, Rehn sanoi.

Rehnin mukaan oikeuden päätös tekee kaivoksen vesitilanteen hallinnan erittäin vaikeaksi, melkein mahdottomaksi.

– Tämä taas johtaa siihen, että ne lupaavasti käydyt neuvottelut ulkopuolisten rahoittajien kanssa tulevat nyt äärimmäisen vaikeiksi ja saattavat osoittautua jopa mahdottomiksi, Rehn sanoi.

Rehnin mukaan päätöksiä pitää joka tapauksessa tehdä ”aika lähiaikoina”.

– Lähiviikkoina joudutaan senkin takia tekemään päätöksiä, että Terrafame Oy:n rahoitustilanne vaatii uusia ratkaisuja viimeistään kesäkuun loppuun mennessä, Rehn sanoi.

Tuoreiden arvioiden taustalla on torstainen Vaasan hallinto-oikeuden päätös, joka piti Talvivaaran sulfaattipäästörajat kireänä.

Hallinto-oikeus nosti Sotkamon Nuasjärven purkuputken sulfaattirajaa 12 000 tonnista vuodessa 15 000 tonniin, mikä ei auta yhtiötä purkamaan vesiongelmia.

Oikeus määräsi myös kaivoksen ympäristöluvat määräaikaisiksi.

Entistä Talvivaaran kaivosta pyörittää Terrafame, jonka omistaa Suomen valtion kokonaan omistama Terrafame Group.

Terrafame Groupin toimitusjohtaja Matti Hietanen arvioi, että hallinto-oikeuden päätökset johtavat tilanteeseen, jossa yksityistä rahoitusta Terrafameen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta saada.

Isoksi kysymykseksi päätöksessä jää se, minkälaiset edellytykset kaivostoiminnan jatkamiselle jäävät. Hietasen mukaan 500-sivuisen päätöksen vaikutukset vaativat lisäanalysointia ja laskentaa.

– Kaivostoiminnan jatkamista päätös ei sinällään estä, Hietanen sanoi STT:lle.

Hietasen mukaan valtion on tehtävä kokonaisarvio toiminnan jatkamisen mielekkyydestä, kun yksityistä rahaa tuskin on kaivokselle hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen saatavilla.

Talvivaaran isoin ongelma on vesitase, jonka hallintaan ei nyt ole muuta keinoa kuin poikkeusjuoksutukset. Ely-keskus ei ole antanut poikkeusjuoksutuksiin lupaa.

Vaikka poliitikot päättäisivätkin ajaa kaivoksen alas, ei vesiongelma ratkea päätöksellä.

– On sama, ajetaanko kaivosta ylös vai alas. Jos asiaa ei ratkaista, ne vedet ovat joka tapauksessa jonkun sylissä, ja se menee vaikeaksi, kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä sanoo.

Talvivaara tutkii mahdollisuutta ratkaisuihin, joilla sulfaattipitoisuudet saataisiin pienemmiksi ja vettä voitaisiin juoksuttaa enemmän.

Ratkaisun löytyminen tätä kautta veisi yhtiön mukaan kuitenkin väistämättä vuosia, koska kysymyksessä on tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kautta mahdollisesti löytyvä ratkaisu.

Käytännössä kaivoksesta on tulossa iso lasku veronmaksajille joka tapauksessa, jos yksityistä rahaa kaivoksen pyörittämiseen ei ole luvassa.

Rehnin mukaan alasajo on kallista touhua, jos siihen ajaudutaan.

Hänen mukaansa tällä hetkellä arviot alasajon bruttokustannuksista ovat noin 300 miljoonaa euroa, mutta sitä vähentävät jonkin verran metalleista saatavat myyntituotot.