"Olen nähnyt kuinka hän on se ilkeä" – opettaja ei uskonut väitettä kiusaamisesta

Vantaan Viertolan koulussa huhtikuussa ampunut 12-vuotias poika toisteli poliisikuulusteluissa joutuneensa kiusatuksi ja syrjityksi, muttei osannut juurikaan sanoa, miten häntä olisi kiusattu.

Esitutkinnassa kuultu opettaja kertoi pojan olleen hiljainen ja asenteeltaan negatiivinen. Hänen mukaansa poikaa yritettiin tutustuttaa muihin oppilaisiin, mutta tämä kieltäytyi kaikesta. Opettajan mukaan poika oli suhtautunut muihin ylimielisesti ja vähättelevästi.

– Siihen nähden tämän päivän uutinen koulukiusaamisesta tuntui tosi pahalta, koska minä opettajana olen nähnyt kuinka hän on se ilkeä. Olen yrittänyt kaiken mahdollisen, että hänellä olisi hyvä olla ja hän saisi ystäviä. Olen myös nähnyt kuinka muut yrittävät ottaa hänet mukaan.

Toisen opettajan mukaan poika vetäytyi syrjään muista.

– Epäilty oli paljon yksin, se usein keinui. Kävin hänen kanssaan juttelemassa liikkatunnilla kun hän oli keinumassa yksin.

Opettaja kertoi todistaneensa tilannetta, kun muut oppilaat kommentoivat epäillyn painoa.

– Se koko luokka on sellanen, että ne nälvii toisilleen.

Vaikka kiusaamisesta ei löytynyt näyttöä, poliisi katsoo, että on silti mahdollista, että poikaa kiusattiin.

– (O)n mahdollista, että muut lapset tai aikuiset eivät halua raportoida tekemäänsä tai näkemäänsä kiusaamista esimerkiksi tapahtumien aiheuttamien syyllisyyden tuntemuksien vuoksi. Ei ole myöskään tavatonta, että koulukiusaamista tapahtuu siinä määrin hienovaraisesti tai piilossa, että se jää esimerkiksi opettajilta huomaamatta.

Poliisin mukaan on myös mahdollista, että poikaan ei ole kohdistunut kiusaamista, mutta hän on tulkinnut muiden käytöksen kiusaamiseksi ja syrjimiseksi. Pojalla oli haasteita ja erilaisia väärinymmärryksiä sosiaalisissa tilanteissa, pöytäkirjassa sanotaan.

– (O)n mahdollista, että epäilty on tulkinnut muiden lasten neutraaleja kommentteja tai muuta toimintaa negatiiviseksi tai vihamieliseksi.

Poliisin mukaan ampumisen motiivi saattoi kiusaamisen sijaan olla halu tehdä joukkosurma.

– (H)än on voinut katsoa kiusaamismotiivin ilmaisemisen esitutkinnassa olevan sosiaalisesti suotavampi ja omalle tulevaisuudelleen edukkaampi vaihtoehto, kuin vain ilmaista haluavansa surmata.