Tilastot eivät tue väestönvaihtoteoriaa – "Väite väestönvaihdosta vaikuttaa aika absurdilta"
Perussuomalaisten sisäministeri Mari Rantanen on viitannut alkuvuodesta tviiteissään väestönvaihtoon. STT kertoi sisäministerin tviiteistä perjantaina.
Väestönvaihto on äärioikeistolainen salaliittoteoria, jonka mukaan esimerkiksi juutalaiset pyrkivät korvaamaan valkoisen väestön ei-valkoisella maahanmuuton avulla.
Väestönvaihtoteoriaan ovat viitanneet Rantasen lisäksi myös muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), oikeusministeri Leena Meri (ps.) sekä eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).
Rantanen kertoi perjantaina Twitterissä, ettei usko salaliittoihin, mutta sanoi, että tilastojen valossa Euroopan demografinen muutos on tosiasia.
Tilastojen perusteella väitteet väestönvaihdosta eivät pidä paikkaansa. Tilastot kertovat, että noin 80 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajia on alle 5 prosenttia väestöstä.
Vain 13:ssa Suomen kunnassa maahanmuuttajia on yli 15 prosenttia väestöstä. Suomessa on 309 kuntaa.
– Väite väestönvaihdosta vaikuttaa aika absurdilta, sanoo aluekehityksen asiantuntija, Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro STT:lle.
Kunnat, joissa maahanmuuttajia on eniten, sijaitsevat Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan pääkaupunkiseudulla, Ahvenanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
– Hyvin värittyneet motiivit ja tunneperustaisuus hallitsevat keskustelua, Aro sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni viime vuonna reilulla 22 000:lla ja vieraskielisten määrä kasvoi lähes 38 000:lla. Tämä on eniten 40 vuoteen.
Yhteensä vieraskielisiä on Suomessa lähes puoli miljoonaa. Suurimmat maahanmuuttajien kieliryhmät ovat venäjä, viro ja arabia.
Aron mukaan ennätys selittyy sillä, että viime vuonna pitkään tavoitellut työ- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle asetetut tavoitteet toteutuivat ensimmäisen kerran.
Aro sanoo, että jos työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton määrä jatkuisi samanlaisena, huolet huoltosuhteesta ja työikäisen väestön määrän vähenemisestä poistuisivat ajan myötä.
– On puhuttu aika voimakkaasti haittamaahanmuutosta, mutta nyt ollaan ensimmäisen kerran sillä uralla, jota on esimerkiksi hallitusohjelmissa tavoiteltu.
Aron mukaan Orpon hallituksen hallitusohjelman linjaukset vaikuttavat siinä mielessä erikoisilta, että ääneen lausutuista pitkän aikavälin tavoitteista huolimatta hallitusohjelma pyrkii hankaloittamaan maahanmuuttoa.
Aron mukaan väestönvaihdosta puhuvat perustelevat teoriaansa sillä, että maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut Suomessa nopeaa.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo STT:lle, että väestömuutokset eivät tapahdu nopeasti. Rapo antaa esimerkin: Suomessa asuvista 36-vuotiaista oli vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia 3,6 prosenttia ja viime vuoden lopussa noin 18 prosenttia.
– Väestöilmiöissä muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti ja vievät vuosikymmeniä, Rapo sanoo.
Aron mukaan Suomi on siinä mielessä poikkeuksellinen Pohjois- ja Länsi-Euroopan maa, että meillä maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu ovat tapahtuneet selvästi myöhemmin kuin monissa muissa maissa. Maahanmuuttajien määrä on ollut alun perin matala, ja muutosprosentit vaikuttavat siksi suurilta.
Suomessa on kuitenkin edelleen merkittävästi vähemmän maahanmuuttajia kuin monissa muissa ”vanhoissa” EU-maissa.
Aro sanoo, että maahanmuuttajien määrä kasvaa myös siksi, että maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa kantaväestöstä. Iäkkäitä on vähemmän ja lapsia ja nuoria enemmän.
– Ikärakenteesta johtuen kuolleet ovat pääosin suomalaistaustaisia, Rapo sanoo.
Aron mukaan maahanmuuttajien taustat ja kansallisuudet vaihtelevat paljon alueittain.
– Helposti unohtuu se, että sekä EU:n sisältä että muista Euroopan maista tulee paljon työperusteisia maahanmuuttajia. Jäädään pohtimaan, mikä on hyvä tai huono maahanmuuttaja.