Uudet Venäjä-pakotteet tuskin nostavat bensan hintaa Suomessa – helmikuussa dieselin osalta tilanne voi olla toinen
Suomalaisten ei tarvitse olla kovin huolissaan öljymarkkinoiden tilanteesta, vaikka maanantaina otetaan käyttöön hintakatto venäläiselle öljylle. Samana päivänä astuu voimaan EU:n tuontikielto venäläisen raakaöljyn merikuljetuksille.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Ville Kaitila ei usko, että rajoituksilla on merkittävää vaikutusta kuluttajahintoihin Suomessa.
– Tulevat rajoitukset ovat olleet tiedossa pitkään, joten ne ovat jo sisällä hinnoissa, Kaitila toteaa.
Kaitila perustelee arviotaan öljyn markkinahinnalla viimeisen puolen vuoden ajalta. Tuontikielto on ollut tiedossa kesästä alkaen, ja silti öljyn maailmanmarkkinahinta on alentunut.
Myös hintakatosta on puhuttu sen verran pitkään, että sitä on jo odotettu. EU, G7-maat ja Australia päättivät vastikään hintakatoksi 60 dollaria barrelilta, mikä on Kaitilan mukaan samaa luokkaa, mitä Venäjä on saanut omasta Urals-öljystään viime aikoina.
– Ei aiheuta mitään shokkia, on Kaitilan arvio hintakaton vaikutuksesta.
G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska ja Saksa.
EU hyväksyi kesäkuussa pakotepaketin, jolla kielletään raakaöljyn ja tiettyjen öljytuotteiden osto, tuonti tai siirto Venäjältä EU:hun.
Ville Kaitilan mukaan vaikutuksia tuskin näkyy Suomessa juurikaan, kun raakaöljyn merikuljetusten osalta rajoitukset tulevat voimaan huomenna maanantaina 5. joulukuuta.
– Polttoaineiden kuluttajahinnat ovat laskeneet. Pääkaupunkiseudulla bensiini maksaa alle kaksi euroa litralta, mikä on huomattavasti alempi hinta kuin kesällä.
Muihin jalostettuihin öljytuotteisiin, muun muassa dieseliin, tuontikielto laajenee 5. helmikuuta 2023. Näiden rajoitusten vaikutuksista Kaitila antaa vähemmän optimistisen arvion.
Hänen mukaansa Venäjän osuus EU:hun tuodusta dieselistä on ollut suuri, lähes puolet. Maailmanlaajuisesti dieselissä on niin sanottua jalostuspulaa, sillä koronapandemian aikana suljettiin jalostamoja. Jalostuskapasiteettia ei saada lisää nopeasti.
– Jo nyt diesel on ollut kalliimpaa kuin bensiini. Vaikutus voi olla, että dieselin ja bensan hintaero voi nousta entisestään, Kaitila arvioi.
Hinta riippuu siitä, miten venäläistä dieseliä saadaan korvattua muualta tuodulla.
Kaitilan mukaan tuonti Venäjältä on viime aikoina kasvanut. Helmikuiseen tuontikieltoon on varauduttu täydentämällä varastoja.
Ville Kaitila kertoo, että pakotteita enemmän öljyn hintaan vaikuttavat maailmanlaajuinen markkinatilanne ja talouskasvunäkymät. Iso tekijä on aina kysyntä Kiinassa.
Öljyn markkinahinta oli huipussaan kesäkuussa, ja sen jälkeen se on alentunut erityisesti siksi, että kysyntä on heikentynyt.
– Jos Kiinan koronasulut helpottaisivat, se voisi lisätä öljyn kysyntää ja hintaakin. Vielä ei ole sen suuntaisia näkymiä, Kaitila sanoo.
Myös Kiinan kiinteistösektorin ongelmat ovat heikentäneet raaka-aineiden ja öljyn kysyntää Kiinassa. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa taas öljyn kysyntää vähentää hintojen nousun aiheuttama ostovoiman heikkenemisen vaikutus ja arvio siitä, miten se vaikuttaa talouskasvuun.
Vaikutusta on myös euron arvolla suhteessa dollariin.
Öljyntuottajamaiden Opec-järjestö ja sen liittolaismaat, mukaan lukien Venäjä, kokoustavat tänään virtuaalisesti. Kokoukselta odotetaan tietoa siitä, pysyvätkö öljyn tuotantomäärät entisellään vai jatkuuko niiden lasku. Tuotannon vähentäminen saattaisi kääntää öljyn hinnan nousuun.
Kaitila ei usko tämänpäiväisellä kokouksella olevan merkittäviä seurauksia öljyn hintaan.
– En odottaisi mitään dramaattisia vaikutuksia.
Kaitila muistuttaa, että öljymarkkinat eivät ole staattiset vaan ne mukautuvat ja markkinoilla keksitään uusia ratkaisuja ja järjestelyjä.
– Öljymarkkinat ovat sillä tavalla sopeutuvaiset niin kysyntä- kuin tarjontapuolellakin, Kaitila sanoo.