Koronaviruksen uudet muunnokset jatkavat leviämistään, mutta pandemian pahin terä on tylsynyt, katsoo epidemiologi
Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan-toimisto varoitti tällä viikolla, että edessä on haasteellinen syksy ja talvi koronaviruksen kanssa. Viruksen leviäminen on kiihtynyt kesällä samaan aikaan kun Euroopan maiden valvonta- ja rajoitustoimet ovat hellittäneet.
Kesän korona-aallon suurin ajuri on ollut omikronmuunnoksen alatyyppi BA.5, joka on osoittautunut koronaviruksen toistaiseksi tarttuvimmaksi versioksi ja on syrjäyttänyt nopeasti aiemmat muunnokset virustyyppien keskinäisessä kilpailussa. Myös Suomessa enemmistö uusista tartunnoista on ollut BA.5-tyyppiä.
– On enemmän kuin selvää, että olemme samassa tilanteessa kuin viime kesänä (deltamuunnoksen levitessä), mutta tällä kertaa covid-19-aaltoa ajavat omikronmuunnoksen alatyypit, varoitti WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Kluge lausunnossa.
Johns Hopkins -sairaalan tietokannan mukaan koko pandemian aikana on maailmanlaajuisesti todettu noin 568 miljoonaa tartuntaa ja liki 6,4 miljoonaa koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Rokoteannoksia on annettu lähes 12 miljardia.
Koronaviruksen muunnosten uusien alatyyppien putkahtelu ja niiden aiheuttamat uudet tautiaallot ovat väistämättömiä hamaan tulevaisuuteen, kertoo suomalaisepidemiologi.
– Se fakta, että virus muuntuu ja tulee uusia alavariantteja ja nyt omikronista on jalostunut eteenpäin, ei ole sinänsä yllättävää. Koronavirukseen liittyy selvä kausivaihtelu kuten monilla muillakin hengitystien viruksilla, sanoo STT:lle WHO:ta konsultoiva suomalaisepidemiologi Jussi Sane.
Hengitysteiden tartuntatautien tyypillisempää sesonkia ovat syksy ja talvi, mutta kesän aaltoilu ei ole poissuljettua.
Epidemiologi ei usko, että koronaviruksen uudet muunnokset voisivat enää aiheuttaa terveydenhuoltojärjestelmille samanlaista kuormitusta kuin pandemian alussa.
– Näen että tilanne on ollut jo pidempään se, että akuutista vaiheesta on siirrytty eteenpäin. En pidä todennäköisenä sitä, että koronavirus aiheuttaisi enää samanlaista tautipainetta vakavien tapauksien tai sairaalapaineen suhteen kuin aikaisemmassa vaiheessa, Sane sanoo.
Epidemiologin mukaan tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että koronavirus olisi muuttunut mitättömäksi ongelmaksi.
– Koronavirus tulee tässä pyörimään niin pitkään kuin ihmisiä on planeetalla ja muitakin eläimiä, se infektoi monia muitakin eläimiä. Eroon siitä ei päästä, ja niin kauan kuin se on olemassa, se tulee aiheuttamaan tietynasteista tautitaakkaa, Sane kertoo.
Koronaviruksen muuttuessa yhä arkisemmaksi epidemiologi haluaisi viedä keskustelua yksittäisistä taudeista kohti terveydenhuoltojärjestelmien yleistä kestävyyttä.
– Itse olen pidempään halunnut puhua systeemisestä puolesta. Monissa maissa ongelmana usein on se, että terveydenhuoltojärjestelmässä on heikkouksia, ei ole varauduttu kunnolla eikä ole työvoimaa. Haaste on sellainen, joka ei lopu, kun pandemia loppuu, Sane kertoo.
Ukrainan sodan, energiakriisin ja inflaation myötä koronavirus on tippunut monen tavallisen ihmisen tutkalta. Suomalaisepidemiologi ei näe tätä kuitenkaan pelkästään haitallisena asiana.
– Kun pandemiatilanne on päällä, silloin on hyvä olla tietoisuus, mutta sekään ei ole tervettä kansanterveyden kannalta, että kriisitila jatkuu koko ajan.