Ketä pitää suojella ja miltä?
Vihreiden kansanedustajan Atte Harjanteen mukaan ”väestön keskittyminen ei ole ainoastaan haaste vaan myös mahdollisuus. Se antaa tilaa ennallistaa ja suojella luontoa. Se mahdollistaa huomattavasti kustannus- ja resurssitehokkaamman liikennejärjestelmän”.
Puolueissa on eroja ja varsinkin vihreän värin sävyissä.
Tässä on se suuri ero keskustan ja vihreiden välillä. Edellinen ei halua ajaa ihmisiä kodeistaan ja kotiseuduiltaan, jälkimmäinen kyllä, jos ne sijaitsevat vähänkään kauempana kourallisesta Suomen ns. suurempia kaupunkeja.
Edelliselle luonto on osa arkea ja jokapäiväistä elämää, jälkimmäiselle se on varsin usein politiikan tekemisen väline.
Täällä Helsingissä neljä päivää viikossa vietettyään on huomannut sen suuren eron kaupunkiluonnossa verrattuna vaikkapa Mikkelin taajamiin. Helsingin viheralueilla ei synny luontokokemusta alkuunkaan samalla tavalla kuin kotipuolessa.
Helsingissä liikenteen melu on jatkuvasti läsnä eivätkä sitä pysty pystyyn ja maahan lahoavat puut peittämään. Mikkelissä pääset luontoon kutakuinkin ulko-ovelta niin, että kuulet vain luonnon äänet – äänet, joita ei ole tuotettu polttomoottorilla tai Raide-Jokerin kirskuntana.
Vai liekö tuossa syy, että lähes kaikilla täällä vastaantulevilla on kuulokkeet korvillaan.
Etkä myöskään tarvitse puskutraktoria, mikäli haluat liikkua muuallakin, kuin kymmenien tuhansien muidenkin tallomalla monotonisella polulla.
Harjanteen kommentti sisältää myös väitteen, että me maalaiset olemme luonnon vihollisia – vihollisia, joiden jäljiltä luontoa pitää ennallistaa ja, joiden takia luontoa pitää suojella. Aika karu tai itse asiassa aika rehevöitynyt mielipide. Varsinkin kaupunkien aiheuttamaa luonto- ja metsäkatoa seuratessa.
Jos luontoa pitää suojella meiltä maalaisilta, niin ehkäpä meitä maalaisia on syytä suojella Harjanteen vihreiltä. Vai haluatko sinä, että poliitikot päättävät, missä Suomessa saa asua ja, missä ei?
Jankutan tätä samaa asiaa tässäkin – politiikassa on kyse ihmisistä. Ja valtaosalla ihmisistä on koti, perhe, kotiseutu ja juuret. Jos päättäjä ei osaa arvostaa näitä, hänen ei tulisi olla päättämässä yhteisistä asioista.
Harjanteen ”kustannus- ja resurssitehokkaammasta” liikennejärjestelmästä kannattaa myös kaupunkilaisten olla huolissaan – jatkossa mökille pääseminen tänne landelle saattaa vaatia hieman karumpaa autokalustoa.
Ja vanha sanonta pätee tähänkin: ”Kun maalla lakkaa p***a haisemasta, lakkaa se kaupunkilaisilta tulemasta”.
Raaka-aineet ruuasta rakentamiseen tulevat suomalaiselta maaseudulta, Harjanteen mallissa ne tuotaisiin ulkoa.
Mutta ehkä kuitenkin on parempi, että me päättäjät olemme koko Suomen asialla ja arvostamme kaikkia suomalaisia. Niitä, joilla on vielä varaa asua suuremmissa kaupungeissa ja meitä, joiden juuret ovat syvemmällä Suomessa.