Vaalirahoitusilmoituksissa löytyi paljon korjattavaa – VTV kaipaa suurempaa avoimuutta

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan kevään eduskuntavaalien vaalirahoitusilmoituksissa oli paljon korjattavaa. Ilmoituksia kertyi eduskuntaan valituilta ja varaedustajaksi päässeiltä kaikkiaan 273. Näistä ilmoituksista 162 tarvitsi jälkikäteen korjauksia.

Yleinen virhe oli, että ilmoituksista puuttui tietoja yksittäisistä lahjoittajista. Tuen antaja on yksilöitävä, jos tuki on 1 500 euroa tai enemmän.

Joissakin tapauksissa tukea oli otettu vastaan tahoilta, joilta sitä ei vaalirahoituslain mukaan saisi vastaanottaa. Näissä tapauksissa tukisummat jäivät kuitenkin alle 1 500 euron, jolloin laki ei velvoita nimeämään tuen antajaa.

– Näissä tapauksissa tuki ja tuen antaja jäävät julkisuudelta piiloon. Samanlaisia tapauksia huomasimme myös edellisissä alue-, eduskunta- ja eurovaaleissa, VTV:n johtava tilintarkastaja Pontus Londen totesi tiedotteessa.

Lisäksi tavattiin myös joitakin tapauksia, joissa tukea oli saatu samalta tukijalta enemmän kuin vaalirahoituslain sallima maksimi eli 6 000 euroa. Mitään konkreettisia seuraamuksia tästä ei tule.

– Vaalirahoituslaissa on säädetty rajoituksia vaalirahoitukselle mutta ei sanktioita rajoitusten laiminlyönnistä. Poliitikoilla onkin ennen kaikkea poliittinen vastuu noudattaa lakia, Londen sanoi.

VTV on perännyt toimia vaalirahoituksen avoimuuden kasvattamiseksi. Asiasta oli viime vaalikaudella vireillä lakiesitys, mutta sitä ei ehditty käsitellä ennen eduskuntavaaleja ja asia raukesi.

Kansanedustajien ja varaedustajien vaalirahoitus oli ilmoitusten perusteella yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Siitä 7,8 miljoonaa euroa oli ulkopuolista tukea ja 2,7 miljoonaa euroa ehdokkaiden omia varoja. Keskimääräiset kampanjakulut olivat noin 37 500 euroa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin verrattuna yhteenlaskettu rahoitus kasvoi seitsemän prosenttia ja ulkopuolinen tuki 42 prosenttia.