Tutkija: Venäjän linja ei muutu – "Rahat ensin puolustukseen, vasta sitten kouluun ja hoitoon"

Mitkään merkit eivät viittaa siihen, että Venäjän poliittiseen kehitykseen olisi tulossa radikaalia muutosta, sanoo tunnettu ruotsalainen Venäjä-tutkija Gudrun Persson STT:lle.

Perssonin mukaan turvallisuuspolitiikan vaikutukset ulottuvat laajasti Venäjän yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Talousvaikeuksista huolimatta maa on panostanut vahvasti puolustukseen.

– Venäjällä rahat menevät ensin puolustukseen ja (vasta) sen jälkeen kaikille muille politiikan osa-alueille, kuten kouluun ja hoitoon. Tämä on osa turvallisuuspoliittista kehitystä, sanoo Kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksessa (FOI) työskentelevä Persson.

Hän arvioi Venäjän kehitystä myös Ruotsin Sälenin turvallisuuskonferenssissa sunnuntaina.

Perssonin johdolla julkaistiin viime kuussa laaja tutkimusraportti muun muassa Venäjän turvallisuuspolitiikan ja sotilaallisten kykyjen kehityksestä.

Tutkijoiden mukaan Venäjän sotavoimista on tullut organisaatio, joka pystyy hallitsemaan suuren luokan sotilasoperaatioita myös entisen Neuvostoliiton alueen ulkopuolella.

Merkkejä Venäjän voimasta ovat olleet Krimin miehitys ja sotatoimet Syyriassa. Venäjä on toiminut myös ilman varhaista ennakkovaroitusta, Persson sanoo.

Presidentti Vladimir Putin pitää vahvassa otteessaan keskeisiä osia Venäjän hallinnosta ja politiikasta.

Viime vuosina Putinin hallinnon toimet oppositiota, järjestöjä, mediaa ja mielenosoittajia vastaan ovat koventuneet. Länsimaiden vastainen propaganda on arkipäivää venäläismediassa, joka linkittyy suurilta osiin valtioon.

Perssonin mukaan Venäjän poliittisella johdolla ei ole mitään syytä muuttaa keskitetysti johdettua politiikkaansa.

– Jos kansallismielisestä, autoritaarisesta poliittisesta linjasta alettaisiin vetäytyä, voisi se olla suuri riski istuvalle poliittiselle johdolle.

Hän uskoo, että Putin on yhä huolissaan vuoden 2011 parlamenttivaalien jälkeisistä tapahtumista. Tuolloin kymmenettuhannet osallistuivat mielenosoituksiin hallintoa vastaan ja vaativat uusia vaaleja.