Tulvatilanne on tänään talttumaan päin, mutta uudet sateet väijyvät loppuviikosta

Viikonlopun ja eilisen sateiden jälkeen tulvineiden jokien vedenkorkeudet ovat laskemaan päin, kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Vehviläisen mukaan pahin tulvahuippu jäi eiliselle eikä ennätyksiä ole enää viime yönä hätyytelty.

Esimerkiksi Vantaanjoen, Perniönjoen ja Keravanjoen vedenpinnat ovat yhä korkealla, mutta tilanne helpottaa sateiden väistyessä. Kokemäenjoen ja Kymijoen pinnat sen sijaan pysynevät korkealla vielä pitkän tovin, Vehviläinen arvioi.

– On tämä tietysti poikkeuksellista, kun nyt on helmikuu ja pitäisi olla talvi. On melkein kesä, ja perhoset lentävät.

Jokien tulviminen riippuu sateista, joten uusien sateiden tullessa tulvat voivat uudelleen pahentua. Viime päivinä tulvavedet ovat katkoneet paikoin teitä Uudellamaalla.

Vehviläisen mukaan lammikoita saattaa olla esimerkiksi pyöräteillä vielä muutaman päivän ajan.

Myös järvivedet voivat olla paikoin korkealla. Esimerkiksi Päijänteellä vesi voi lähiaikoina tulvia pihoihin ja saavuttaa esimerkiksi rannan tuntumassa olevia rakennuksia.

Ilmatieteen laitos varoittaa tulvavesistä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Esimerkiksi Suomenlahdella on voimassa kovan tuulen ja aallokon varoitukset.

Päivystävän meteorologin Iiris Viljamaan mukaan Suomenlahdella vedenpinta on laskemassa, mutta heilahtaa vielä uuteen, edellistä matalampaan huippuun vuorokauden aikana.

– Joet ovat erittäin piripintaan täynnä etelässä ja lännessä, mutta sään puolesta tänään on poutaa ja selkeää etelä- ja keskiosassa maata. Etelä-Lappiin ja Koillismaalle tulee lumisateita.

Huominen ja ylihuominen ovat koko maassa yhä poutaisia, mutta perjantain vastaisena yönä on tulossa uusia sateita. Viime päivien kaltaisia poikkeuksellisia määriä tuskin saadaan. Esimerkiksi Kemiönsaarella satoi eilen yli 27 millimetriä vuorokaudessa.

Eteläisessä Suomessa viimeisetkin toiveet pakkastalvesta alkavat olla mennyttä, sillä pitkän aikavälin ennusteet povaavat yhä lauhaa. Aurinkokin alkaa vähitellen näyttäytyä enemmän ja enemmän, mikä ennestään lämmittää paljasta maata.