Tulevalle vuodelle povataan jälleen kasvua
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste ry:n pääekonomisti Otto Kyyrönen sanoo, että ylioptimistiset ennusteet voivat olla ongelma, jos niiden perusteella tehdään merkittäviä talouspoliittisia päätöksiä.
– Jos aina oletamme, että talous kasvaa seuraavana vuonna, sopeutus tuntuu aina järkevämmältä kuin elvytys, Kyyrönen sanoo.
– Joskus saattaisimme kuitenkin tarvita elvytystä, jos talous kutistuu, kuten kävi esimerkiksi viime vuonna.
Tuoreita suhdanne-ennusteita on julkaistu jälleen loppukesän ja alkusyksyn mittaan.
Esimerkiksi OP ennusti elokuussa, että talous kasvaisi Suomessa ensi vuonna kaksi prosenttia. Syyskuun alussa taas Danske ennusti 1,8 prosentin ja Nordea 1,5 prosentin kasvua tulevalle vuodelle.
Kyyrösen mukaan julkisessa keskustelussa kasvuennusteita on pidetty merkkinä siitä, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen sopeutustoimet ovat perusteltuja.
– Olen huomannut, että jotkut ekonomistit ja julkiset keskustelijat ovat viitanneet juuri näihin kasvulukuihin ja sanoneet, että hallituksen sopeutustoimet ajoittuvat nyt tosi hyvin, koska ensi vuonna kasvetaan, Kyyrönen kertoo.
Hän sanoo, että julkisuudessa käytiin vastaavaa keskustelua myös viime syksynä. Kyyrösen mukaan tuolloin puhuttiin, että talous voisi kasvaa tänä vuonna ja sopeutus ajoittuisi sen vuoksi hyvin.
– Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että Suomen talous ei todennäköisesti kasva tänä vuonna vaan saattaa jopa supistua. Siinä mielessä sopeutus ei ajoitu hyvin, Kyyrönen sanoo.
Myös työn ja talouden tutkimuslaitoksen Laboren johtaja Mika Maliranta sanoo, että ennusteita tarvitaan talouspoliittisessa päätöksenteossa. Hän tosin muistuttaa, että ennusteissa keskitytään pelkkien bkt-lukujen ohella myös muihin asioihin.
– Talousennusteet ovat skenaarioita. Niissä ennustetaan bkt-lukujen lisäksi talouden kokonaiskulkua eli sitä, kuinka kokonaisuus etenee, Maliranta selittää.
– Samalla siis katsotaan, miten esimerkiksi työllisyys ja sen tyyppiset asiat kehittyvät.
Ennusteiden yhteydessä hahmotellaan Malirannan mukaan myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Tämä tarkoittaa sen mallintamista, mitä tapahtuu vaikkapa työttömyydelle ja palkoille, jos talouskasvu onkin ennustettua hitaampaa.