Talouspolitiikan arviointineuvosto: Sipilän hallitus on saavuttanut taloustavoitteensa ja sen toimien vaikutus työllisyyden kasvuun on ollut huomattava

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on saavuttanut taloustavoitteensa ja sen toimien vaikutus työllisyyden kasvuun on todennäköisesti ollut huomattava.

Julkisen talouden alijäämä pienenee, mutta pitkän aikavälin näkökulmasta finanssipolitiikan tulisi olla kireämpää. Alijäämän supistumisesta ja työllisyystilanteen kohentumisesta huolimatta kestävyysongelma on ennallaan. Sote-uudistus ei korjaa tilannetta.

Näin linjaa talouspolitiikan arviointineuvosto keskiviikkona julkaistussa raportissaan .

– Hallitus on lähes saavuttanut hallituskaudelle asettamansa finanssipoliittiset tavoitteet, neuvoston tiedotteessa todetaan. 

Hallitus on myös toteuttanut suunnittelemansa säästöohjelman, ja valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun.

– Julkinen talous on lähellä tasapainoa vuonna 2019. Vuosien 2017 ja 2018 veronalennukset olivat kuitenkin suhdanteen näkökulmasta huonosti ajoitettuja ja vaikeuttavat julkisen talouden vakauttamista, raportissa arvioidaan.

Arviointineuvoston näkemyksen mukaan finanssipolitiikan hienoinen kiristys kuluvana vuonna sopii hyvin vallitsevaan suhdannetilanteeseen. Lisäksi rakenteellisen alijäämän pienentyminen on kohentanut julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

– Julkinen talous pysyy kuitenkin rakenteellisesti alijäämäisenä, ja ilman uusia toimia velkaantuminen kääntyy uudelleen kasvuun keskipitkällä aikavälillä. Kestävyysvajetta ei kurottu umpeen, ja pitkän aikavälin ongelmat jäävät seuraaville hallituksille, neuvosto varoittaa.

Valtiovarainministeriön viimeisimmän arvion mukaan kestävyysvaje on noin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on prosenttiyksikön vähemmän kuin hallituksen aloittaessa.

Laskentatavassa tehdyt muutokset ovat kasvattaneet ministeriön kestävyysvajearviota. Suomen Pankin laskentatapaa ei ole muutettu, ja pankin viimeinen arvio vajeesta on edelleen kolme prosenttia.

Ministeriön laskelmassa arvioi työllisyyden kehityksestä on pessimistinen.

– Mikäli viimeaikainen työllisyyden kasvu osoittautuu pysyväksi, kestävyysvaje pienenee verrattuna nykyisiin arvioihin, raportissa muistutetaan.

Kestävyysvajearvio ei sisällä valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia. Uudistus ei kuitenkaan todennäköisesti pienennä kestävyysvajetta toivotulla tavalla.

Myös hallituksen työllisyystavoite saavutettiin vuoden 2018 lopulla.

– Kansainvälinen kysyntä on edistänyt työllisyyden hyvää kehitystä, mutta myös hallituksen politiikka on johdonmukaisesti tukenut sitä, neuvosto arvioi raportissaan.

MIKÄLI VIIMEAIKAINEN TYÖLLISYYDEN KASVU OSOITTAUTUU PYSYVÄKSI, KESTÄVYYSVAJE PIENENEE VERRATTUNA NYKYISIIN ARVIOIHIN.

Hallituksen toimien vaikutus kasvuun on todennäköisesti ollut huomattava, vaikka vaikutuksen suuruutta ei neuvoston mukaan voida tarkkaan arvioida.

Sote-uudistuksen tavoitteita neuvosto pitää kunnianhimoisina, ja uudistuksen vaikutuksia tutkimustiedon valossa epävarmoina.

– Edelleenkään ei ole olemassa uskottavia arvioita siitä, miten uudistus kasvattaa tuottavuutta niin että uudistuksen julkisten menojen säästöä koskeva tavoite voitaisiin saavuttaa palvelujen laadusta tai saatavuudesta tinkimättä, arviointineuvosto toteaa.

Neuvoston mukaan ratkaisematta on uudistuksen toimeenpanon kannalta keskeisiä kysymyksiä: Suoran valinnan palveluntuottajien korvausmallien laatimiseen vaadittava tietopohja on edelleen puutteellinen. Työterveyshuollon jääminen uudistuksen ulkopuolelle vaikeuttaa korvausperusteiden määrittämistä ja voi kasvattaa kustannuksia.

– Osa uudistuksen riskeistä voitaisiin välttää saattamalla palveluita valinnanvapauden piiriin suunniteltua asteittaisemmin, neuvosto linjaa.

Hallituskauden aikana on toteutettu lukuisia kokeiluja muun muassa sosiaaliturvan, työllisyydenhoidon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon saralla. Neuvosto löytää kokeiluista kosolti korjattavaa.

Neuvosto huomauttaa, että kokeilun kohderyhmällä tulee olla selkeä verrokkiryhmä, jonka avulla kokeilun vaikutuksia voidaan arvioida.

– Testattavien mallien tulisi olla tarkasti rajattuja ja toteuttamiskelpoisia myös todellisina uudistuksina. Kokeilujen parempi suunnittelu helpottaisi niiden käyttöä päätöksenteon tukena. Myös mahdollisuus uudistusten jälkikäteisarviointiin tulisi ottaa huomioon jo lainvalmistelussa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Arviointineuvoston puheenjohtajana toimii professori Roope Uusitalo. Muut jäsenet ovat professorit Torben M. Andersen, Anneli Anttonen, Kaisa Kotakorpi  ja Mikko Puhakka.